Kärkimedian ja Suomalainen Työ ry:n järjestämässä ”Kuka kertoo Suomen tarinan?” -aamiaistilaisuudessa 21.5.2025 Hotelli St. Georgessa Helsingissä pureuduttiin kotimaisen median rooliin vastuullisessa markkinoinnissa. Tilaisuuden keynote-puhujana toimi Dentsu Finlandin toimitusjohtaja Anna Salo, joka korosti vastuullisuuden merkitystä markkinoinnissa ja mediavalinnoissa.

Katso koko puheenvuoro videolta!

Kuluttajien odotukset ja vastuullisuus

Salo toi esiin, että noin 80 prosenttia suomalaisista huomioi vastuullisuuden arjessaan, mutta vain 28 prosenttia on valmis maksamaan siitä enemmän. Tämä asettaa markkinoijille haasteen: kuinka yhdistää vastuullisuus ja liiketoiminnan kannattavuus? Vastuullisuus ei ole enää pelkkä lisäarvo, vaan olennainen osa brändin rakentamista ja asiakassuhteiden ylläpitämistä.

Mediavalintojen strateginen merkitys

Salo korosti, että mediavalinnat eivät ole enää vain ROI-kysymyksiä. Arvot, kuten bränditurvallisuus (brand safety) ja vastuullisuus, vaikuttavat yhä enemmän siihen, missä ja miten brändit näkyvät.

Kotimainen media tarjoaa turvallisen ja luotettavan ympäristön, jossa mainonta on osa laadukasta sisältöä.

Tämä lisää mainonnan huomioarvoa ja vaikuttavuutta.

Kasvua ei synny ilman rohkeutta investoida markkinointiin

Anna Salo nosti esiin, että Suomessa ei ole nähty kasvua lähes 15 vuoteen. Hänen mukaansa syynä on se, että markkinointiin ei uskalleta investoida, koska ei ole varmuutta siitä, mitä se tuottaa.

“Ei uskalleta investoida, koska ei tiedetä mitä se tuottaa, ja koska ei investoida, ei synny kasvua,” Salo totesi.

Hän peräänkuulutti strategisempaa otetta ja korosti, että vaikuttava ja vastuullinen markkinointi on kasvun edellytys, ei seuraus.

Kotimainen media osana vastuullista markkinointia

Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten kotimainen media voi tukea brändien vastuullisuustavoitteita.

Kotimainen media tarjoaa:

• Luotettavan ja turvallisen mainosympäristön
• Korkean huomioarvon ja vaikuttavuuden
• Mahdollisuuden tukea paikallista journalismia ja demokratiaa
• Nämä tekijät tekevät kotimaisesta mediasta strategisen valinnan vastuullisille brändeille

Salon puheenvuoro tarjosi arvokkaita näkökulmia siihen, miten vastuullisuus ja vaikuttavuus voidaan yhdistää markkinoinnissa. Kotimainen media nousee esiin keskeisenä kumppanina tässä muutoksessa.

Kärkimedian ja Suomalainen Työn järjestämä ”Kuka kertoo Suomen tarinan?” -aamiaistilaisuudessa 21.5.2025 keskusteltiin kotimaisen median merkityksestä.
Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten journalismi säilyttää luottamuksen ajassa, jossa teknologia, algoritmit ja globaali kilpailu muokkaavat media- ja markkinointikenttää.

Keskustelun juonsi Suomalainen Työ ry:n toimitusjohtaja Katri Viippola.

Panelisteina olivat:

Erja Yläjärvi, Helsingin Sanomat, vastaava päätoimittaja

Anna Salo, Dentsu Finland, toimitusjohtaja

Ville Blåfield, toimittaja ja viestinnän asiantuntija, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja

Juuso Liljeroos, Kärkimedia Oy, toimitusjohtaja.

Kuka kertoo Suomen tarinan? – Paneelikeskustelu avasi keskustelun median vastuusta ja vaikuttavuudesta

Totta vai tarinaa? Luottamus median perustana

Keskustelu käynnistyi kevyesti panelistien aamun uutisvalinnoista, mutta siirtyi nopeasti vakavampiin teemoihin.

Viippola nosti esiin huolen siitä, että sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella totuudesta on tullut yhä vaikeammin määriteltävä käsite. ”Jos some määrittelee, mikä on totta ja mikä ei, meillä on aika iso luottamuspula käsillä,” hän totesi.

Anna Salo täydensi ajatusta markkinoijan näkökulmasta: ”Markkinoijat haluavat olla siellä missä ihmiset ovat, tulevaisuudessakin tarvitaan luotettavia medioita vaikka myös markkinoijat ovat ottaneet roolia mediataloina.”

Tarvitaanko hyviä uutisia?

Keskustelussa nousi esiin myös kysymys positiivisten uutisten tarpeesta. Ville Blåfield suhtautui skeptisesti “hyvien uutisten” uutiskirjeisiin ja korosti, että journalismin tehtävä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on.

”Lukijana en kaipaa sitä, että toimittajat haalisivat hyviä uutisia. Journalistien tehtävä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on”, toimittaja Ville Blåfield sanoi.

Helsingin Sanomien Erja Yläjärvi puolestaan näki asian toisin: ”Uutisvälttely kasvaa, ja erityisesti nuoret aikuiset kaipaavat vaihtoehtoja tälle negatiivisuuspainotteiselle uutisvirralle. Siksi on tärkeää nostaa esiin hyvä uutisia, ja ne ovat uutisia, jotka ilmestyisivät Helsingin Sanomissa muutenkin.”

Paikallisuus pitää yhteisön koossa

Blåfield nosti esiin huolen paikallismedian asemasta ja viittasi Yhdysvaltoihin, jossa “uutiserämaiden” synty on johtanut yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen.

”On äärettömän tärkeää, että pienet lehdet selviää. Ei riitä, että meillä on yksi tai kaksi kansallista mediabrändiä.”

Kärkimedian Juuso Liljeroos nosti esiin paikallisen median elinvoimaisuuden merkityksen mainostajan näkökulmasta: ”Kärkimedian peitto syntyy niistä pienistä, paikallisista lehdistä. Ja se yhteisöllinen konteksti, joka on tärkeä myös mainostajalle.”

Laatu ja luottamus – kotimainen media on strateginen valinta

Yksi keskustelun vahva viesti oli, että median ja markkinoinnin tulevaisuus rakennetaan laadun ja luottamuksen varaan. Kotimainen uutismedia tarjoaa turvallisen, vaikuttavan ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen ympäristön, jossa myös mainostajan viesti saa arvopohjaisen kontekstin.

Kuten Katri Viippola tiivisti lopuksi: ”Meidän tehtävämme on varmistaa, että kotimaisella medialla on tulevaisuus.”

Kysyimme maaliskuussa muutaman lisäkysymyksen sosiaalisesta mediasta Kärkimedia-lehtien lukijoilta (vastaajia 1048). Näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmin toteutetussa Kotimainen media-tutkimuksessa (vastaajia 6208).

Suhtautuminen sosiaalisen mediaan on ristiriitainen

Kotimainen media -tutkimuksessa (9/2024) todettiin, että sosiaalisen median kanavia käytetään vastaajakunnassa varsin aktiivisesti (viikoittain 85 %), enemmän kuin väestössä keskimäärin. 31% käyttää sosiaalista mediaa uutislähteenä päivittäin ja uusimman kyselyn mukaan sosiaalista mediaa pitää itselleen tärkeänä uutislähteenä samoin kolmannes vastaajista. Kuitenkin vain pieni joukko vastaajista (13 %) kokee pysyvänsä ajan tasalla tärkeistä uutisista seuraamalla pelkästään sosiaalista mediaa. Olennainen osa medialukutaitoa onkin, että ymmärretään sosiaalisen median algoritmien näyttävän itselle usein vain kapeahkon kaistaleen uutisvirrasta. Kokonaisuus jää hahmottumatta.

Huoli valeuutisista ja tiedon luotettavuudesta

Kotimainen media-tutkimuksen vastaajista 86 % on lisäksi huolissaan valeuutisten leviämisestä sosiaalisessa mediassa. Kahta kolmesta vastaajasta haittaa, jos kaikki sosiaalisessa mediassa oleva tieto ei ole täysin totta, vaikka sisältöjä pidetäänkin ensi sijassa viihteellisinä. Kotimaiseen mediaan luotetaan, se luo turvallisuuden tunnetta ja toimii demokratian puolesta. Sanomalehdistöllä koetaan olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kotimainen media-tutkimuksen vastaajista 59 % kokee, että sanomalehtijutuissa on reilusti mukana erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. 37 % koki sanomalehtien sisällön vaikuttavan voimakkaasti omaan maailmankuvaansa.

Sosiaalisen median vaikutus pohdituttaa

Viimeisimmässä kyselyssä 83% vastaajista kokee huolestuttavana sen, miten paljon sosiaalisen median lähteet vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Tästä on yllättävän vähän käyty julkista keskustelua. Nuorison osalta on herätty tutkimustulosten pohjalta siihen, miten paljon haittavaikutuksia liiallisella älylaitteiden käytöllä ja erityisesti sosiaalisen median aggressiivisilla algoritmeilla on nuorten mielenterveyteen ja oppimistuloksiin. Sosiaalinen media itsessään ja sen rooli on muuttunut siitä, mitä se on aikaisemmin ollut. Käyttäjistä on tullut passiivisempia, omaa sisältöä tuotetaan vähemmän. Alustojen sisällöt ja rakenteet ovat entistä koukuttavimpia ja sosiaalisen median toimijoilla on käyttäjistään massiiviset määrät tietoa, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla.

Mainoseurot ohjautuvat yhä useammin kansainvälisille alustoille

Uusimman kyselyn vastaajista 74 % pitääkin arveluttavana, että sosiaalisessa mediassa valta keskittyy muutamalle suurelle mediayhtiölle. Taitavasti rakennettujen alustojen ja algoritmijärjestelmien kautta näillä yrityksillä on valtaa meihin enemmän kuin ehkä ymmärrämmekään. Myös taloudelliselta kannalta vaikutus on suuri. Esimerkiksi suomalaisista mainospanostuksista sosiaaliseen mediaan ja hakukonemainontaan käytettiin viime vuonna 483 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä raha, 37 % kaikista Suomen mediapanostuksista, menee näille muutamalle kansainväliselle jättiyritykselle.

Kesä on täynnä mahdollisuuksia markkinoijalle!

Kesällä suomalaiset viettävät runsaasti aikaa sanomalehtien parissa. Kolme neljästä lukijasta käyttää sanomalehtiin vähintään yhtä paljon aikaa kuin muulloinkin, ja tabletilla tai matkapuhelimella lukeminen yleistyy.

Sanomalehtimainonta tehoaa erityisen hyvin kesällä. Kärkimedian medioissa mainosten huomioarvo nousee keskimäärin 72 prosenttiin. Lisäksi jopa kolmannes lukijoista seuraa useampaa lehteä, mukaan lukien mökkipaikkakunnan sanomalehteä.

Kesällä suomalaiset ovat spontaanimpia ja aktiivisempia – myös tapahtumissa käydään enemmän kuin muina vuodenaikoina. Lisäksi 57 % sanomalehtien lukijoista käyttää kesällä enemmän rahaa, mikä tekee tästä vuodenajasta mainostajille erityisen otollisen.

Kesäedut 2025

Etu koskee 23.6.‒10.8.2025 julkaistavia ilmoituskierroksia.

Printti -50%

Display -50%

Kasvuetu -20%

Jos mainostat enemmän kuin kesäedun aikana 2024, myönnämme -20% kasvuedun asiakasalennuksen lisäksi.

Kesäetu ei koske digilehtiä, liitteitä, natiivimainontaa eikä jo aiemmin tehtyjä varauksia. Etu ei ole yhdistettävissä muihin etuihin ja/tai alennuksiin. Hinnasta on vähennettävissä tilaaja-alennus -15%.

Ole yhteydessä myyntiimme, me neuvomme miten tavoitat kesällä tehokkaasti kohderyhmäsi!

Sanomalehti koetaan hyödyllisimmäksi vaalimainonnan lähteeksi lähes kaikissa ikäryhmissä

Nuorimmissa ikäryhmissä sekä naisilla että miehillä nousee kuitenkin hyödyllisimmäksi sosiaalinen media. Sosiaalisen median vaalimainontaa pidetään hyödyllisimpänä myös 35-54-vuotiaiden naisten keskuudessa, kun taas saman ikäisillä miehillä somen rooli on merkittävästi pienempi. Alle 55-vuotiailla naisilla korostuu myös muiden verkkosivujen hyödyllisyys. Vaikka alle 55-vuotiaat naiset lukevat sanomalehtiä, äänestyspäätökset saattavat muodostua viime metreillä sosiaalisen median viestivirran perusteella.

Tämä on huomionarvoista erityisesti siksi, että vaikka ihmiset ovat yleisesti huolissaan valeuutisten lisääntymisestä ja muista sosiaalisen median lieveilmiöistä, he eivät välttämättä osaa suhtautua kriittisesti juuri heille suunnattuun mainontaan ja viestintään. Keski-ikäisten naisten osalta herää kysymys, kuinka tietoisia he ovat sosiaalisen median vaikutuksista omaan päätöksentekoonsa yhteiskunnallisissa asioissa. Sanomalehdet tarjoavat tässä suhteessa merkittävän faktapohjaisen vastavoiman some-keskusteluille ja niiden varaan rakentuvalle tiedolle. Myös vaalimainonta saa tukea teholleen sanomalehden uskottavassa mediaympäristössä. Vaikka sanomalehden lukeminen on varsin säännöllistä, 21% vaalitutkimukseen vastanneista kertoo lukevansa sanomalehteä vielä tavallista huolellisemmin ja aktiivisemmin vaalien alla. Luotettavalle tiedolle on selkeä tarve.

Kärkimedian vaalitutkimuksen mukaan 35–54-vuotiaiden naisten puoluekanta on vähiten vakiintunut: 53 prosenttia heistä valitsee puolueen tilanteen tai ehdokkaan mukaan. Vaikka suurin osa tämän ikäryhmän naisista aikoo äänestää kuntavaaleissa, jopa 42 prosenttia ei ole vielä päättänyt puoluetta tai ehdokasta. Aluevaaleissa alle 55-vuotiailla naisilla on muihin ryhmiin verrattuna suurin osuus heitä, jotka eivät ole tehneet lopullista päätöstä.

Äänestyspäätökset tehdään myöhään: 71 prosenttia 35–54-vuotiaista naisista ilmoittaa päättävänsä ehdokkaansa vasta muutama päivä ennen vaaleja (kaikkien vastaajien keskiarvo on 63 prosenttia). Tutkimukseen vastasivat sanomalehtien lukijat, ja heillä äänestysaikomus on selvästi korkeampi kuin mitä väestötason äänestysmäärät osoittavat. Ei-äänestävien osuus sanomalehden lukijoissa on siis verrattain pieni.

Alle 55-vuotiaiden naisten keskuudessa äänestämättä jättämisen syyt ovat usein perustavanlaatuisia. Sekä alue- että kuntavaaleissa korostuvat seuraavat syyt:

• ei tiedä/tunne sopivaa ehdokasta
• ei usko, että voi vaikuttaa oman kunnan/sote-alueen asioihin äänestämällä
• ei ehdi perehtyä aiheeseen
• ei tiedä, mistä asioista valtuustoissa päätetään
• ei tiedä, miksi vaaleissa äänestäminen olisi tärkeää
• ehdokkaista on vaikea löytää tietoa

”Vaikuttavatko kiireiset ruuhkavuodet alle 55-vuotiaiden naisten elämään niin, ettei kunnallis- ja aluepolitiikkaan riitä kiinnostusta tai aikaa perehtyä? On huolestuttavaa, että samaan aikaan kun heidän tietämyksensä oman alueen asioista ja päätöksenteosta on heikohkoa, heidän hyödyllisimpänä vaaliviestinnän kanavanaan pitämänsä sosiaalinen media toimii puhtaasti algoritmien ehdoilla”, pohtii Kärkimedian Insight Strategist Marja-Leena Harju.

Lähde: Kärkimedian vaalitutkimus 2025 (n=4 743)

Kärkimedian tuoreen Vaalitutkimuksen mukaan sanomalehtien lukijat ovat poikkeuksellisen aktiivisia äänestäjiä. Sanomalehdet painettuna tai digitaalisena ovat tärkein vaalimainonnan kanava lukijoilleen. Lisäksi tulokset paljastavat, että suuri osa äänestäjistä tekee lopullisen päätöksensä vasta aivan vaalien kynnyksellä.

Kärkimedian laaja Vaalitutkimus 2025 selvitti lukijoidensa äänestyskäyttäytymistä tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Tutkimukseen osallistui lähes 4 750 vastaajaa, ja sen tiedonkeruusta vastasi Digitalist Experience. Tulokset osoittavat, että sanomalehdet ovat vaalimainonnan tärkein kanava – erityisesti yli 35-vuotiaiden keskuudessa.

Sanomalehtien lukijat ovat aktiivisia äänestäjiä, mutta moni on vielä epävarma:

• 88 % aikoo äänestää kuntavaaleissa
• 79 % aikoo äänestää aluevaaleissa

Vain 11 % kuntavaaleihin osallistuvista on jo päättänyt ehdokkaansa. Aluevaaleissa vastaava osuus on vieläkin pienempi, vain 10 %. Valtaosa äänestäjistä tekeekin lopullisen päätöksensä hyvin lähellä äänestyspäivää.

Ehdokasvalintaan vaikuttavat arvot ja konkreettiset lupaukset

Äänestäjät kaipaavat ehdokkailta selkeitä linjauksia ja konkreettisia lupauksia. Tärkeimpiä tekijöitä valinnassa ovat puolueen arvot, ehdokkaan henkilökohtainen arvomaailma sekä aiempi poliittinen toiminta. Kuntavaaleissa keskeisiä teemoja ovat koulutus ja kunnallistekniikka, kun taas aluevaaleissa äänestäjiä kiinnostavat erityisesti terveydenhuolto ja vanhuspalvelut.

Tutkimus osoittaa, että perinteiset sanomalehdet ovat merkittävin vaalimainonnan kanava

• 67 % pitää sanomalehteä erittäin tai melko hyödyllisenä vaalimainonnan lähteenä
• 52 % hyödyntää sosiaalista mediaa vaalimainontaan liittyen
• Ilmaisjakelulehdet ovat hyödyllisisiä 48 %:lle äänestäjistä 

Ikäryhmittäin erot ovat selkeitä. Alle 35-vuotiaille sosiaalinen media on tärkein vaalikanava, kun taas yli 55-vuotiaat luottavat sanomalehtiin.

Miksi osa jättää äänestämättä?

Vaikka valtaosa sanomalehtien lukijoista aikoo äänestää, 12 % kuntavaaleissa ja 21 % aluevaaleissa on epävarmoja tai aikoo jättää äänestämättä. Suurimmat syyt äänestämättä jättämiseen ovat pettymys poliitikkoihin, sopivan ehdokkaan puute ja epäusko omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tutkimuksen mukaan sanomalehdillä on tärkeä rooli epävarmojen äänestäjien vakuuttamisessa. Selkeät ehdokasesittelyt ja puolueiden erojen avaaminen voivat auttaa ihmisiä löytämään itselleen sopivan ehdokkaan.

Puolueiden ja ehdokkaiden kannattaa panostaa viestintään

Tutkimus paljastaa, että yli puolet sanomalehtien lukijoista (54 %) ei ole sitoutunut yhteen puolueeseen. Tämä tarkoittaa, että vaalien alla tehtävällä viestinnällä voi olla merkittävä vaikutus äänestyspäätöksiin.

Puolueille ja ehdokkaille tutkimus antaa selkät suositukset:

• Korosta konkreettisia eroja muihin puolueisiin.
• Puhu suoraan äänestäjille tärkeistä asioista, kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta.
• Kohdenna viestintää eri ikäryhmille sopiviin kanaviin.

Lopullinen päätös syntyy usein viime hetkillä, joten näkyvyys vaalien alla on ehdokkaiden ja puolueiden kannalta ratkaisevan tärkeää!

Jos haluat lisätietoa tutkimuksesta, ole yhteydessä Marja-Leena Harjuun tai Kärkimedian myyntiin.

Kotimainen media on suomalaisille merkityksellinen

Kärkimedia toteutti Kotimainen media -tutkimuksen syyskuussa 2024 omassa lukijayhteisössään sekä lehtien verkkosivustoilla. Kokonaisvastaajamäärä oli 6 208.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 78 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä sitä, että media, jonka parissa viettää aikaa on kotimainen. Median kotimaisuuden merkitys korostuu vanhemmilla ikäluokilla ja naisilla ylipäätään. Silti myös nuorista, alle 35-vuotiaista miehistä, sitä pitää tärkeänä reilusti yli puolet.

Odotukset kotimaisen median suhteen ovat korkealla

Luotettavuus tekee sanomalehdestä ensisijaisen lähteen merkittävien uutisten seuraamiseen. Sanomalehtiä pidetään vastuullisina medioina, jotka tarjoavat tarkistettua, faktoihin perustuvaa, todenperäistä tietoa.

”Kotimaisuuteen liittyy vahva odotus luotettavasta, korkeatasoisesta journalismista ja puolueettomasta uutisoinnista”, Insight and Planning Director Minna Haapala Kärkimediasta sanoo.

Jopa 94 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä sitä, että meillä on kotimainen uutismedia, joka toimii sananvapauden ja demokratian puolesta.

”Sanomalehdillä on tärkeä rooli toimia myös oman alueensa äänenä ja tuoda esille paikallisia asioita, päätöksentekoa ja tapahtumia, joita valtakunnalliset mediat eivät aina huomioi”, Haapala kuvailee.

Kotimaista mediaa ajatellaan myös kotimaisen työn kautta

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä torstaina 5.12. vietetään kymmenettä kertaa Suomalaisen Työn Valitse työtä Suomeen -päivää. Myös tutkimukseen vastanneille kotimaisella työllä on suuri merkitys.

Useat vastaajat haluavat tukea paikallista journalismia, jotta työtä ja osaamista säilyy omalla paikkakunnalla. Vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että mainostajien tulisi käyttää ennen kaikkea medioita, jotka työllistävät suomalaisia.

”Kun mainonnan investoinnit jäävät Suomeen, varmistetaan mediataloissa työpaikat ja niiden myötä laadukas journalismi jatkossakin”, Kärkimedian toimitusjohtaja Juuso Liljeroos sanoo.

Kotimainen media on mainostajalle toimiva ja vastuullinen valinta

Uutismediat ovat tavoittava, vaikuttava ja varteenotettava mainonnan kanava. Kotimainen media -tutkimuksen mukaan monille tilaajille sanomalehti on tärkeä paikallisten tarjousten ja mainosten lähde. Alueellisten yritysten mainokset ja tarjoukset tuovat lukijoille lisäarvoa.

Kärkimedian brändijohtaja Kati Mélart toteaa, että uusin tutkimus vahvisti jälleen sanomalehtimedian vaikuttavuutta.

”Kotimainen sanomalehtimedia on mainostajalle myös vastuullinen valinta. Mainonta toimii tutkitusti tehokkaasti laadukkaassa kotimaisessa uutismediaympäristössä”, Mélart toteaa.

Kärkimedia on 32 sanomalehden, valtakunnallisten ja maakuntalehtien, yhdessä omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio.

Lue lisää Kotimaisen median merkityksestä

Lisätiedot:

Insight and Planning Director, Minna Haapala, p. 040 555 5213

Kärkimedia tarjoaa jatkossa mainostajille Celtra-työkalun, pilvipohjaisen ratkaisun dynaamisten Rich Media -mainosten luomiseen ilman koodausta. Celtra mahdollistaa kampanjoiden suunnittelun, hallinnoinnin ja optimoinnin suoraan työkalun sisällä, mikä helpottaa ja tehostaa kampanjoiden toteutusta.

Kärkimedian Celtra-ratkaisut:

Vaikuttavia luovia ratkaisuja helposti ja vaivattomasti

Menestyksekkäät kampanjat kiinnittävät huomion ja saavat käyttäjät viettämään enemmän aikaa mainosten parissa kuin perinteisen mainonnan kohdalla. Celtran avulla tämä on mahdollista saavuttaa vaivattomasti.

Innovatiiviset kampanjaratkaisut ja rikastetut mainosmuodot

Celtra tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa täysin uudenlaisia kampanjaratkaisuja, jotka erottuvat edukseen ja vetoavat yleisöön. Voit myös rikastaa perinteisiä mainosmuotoja uusilla, interaktiivisilla elementeillä, jotka lisäävät mainoksen vaikuttavuutta. Työkalu on suunniteltu niin, että kuka tahansa voi luoda korkealaatuisia luovia tuotantoja ilman tarvetta koodaamiselle. Tämä tekee kampanjoiden toteuttamisesta ketterää ja tehokasta.

Rajatonta luovuutta ja skaalautuvuutta

Celtra tarjoaa työkalun, jossa luovuudelle ei ole rajoja. Olipa tarpeena sitten yksinkertainen mainosmuoto tai monimutkainen, interaktiivinen kampanja, Celtra vastaa vaativimpiinkin tarpeisiin. Työkalun joustavuus ja laaja ominaisuuksien valikoima mahdollistavat sen, että kampanjat voidaan skaalata tarpeen mukaan ja mukauttaa eri kohderyhmille.

Hyödyt asiakkaalle

• Vaikuttavat rich media -toteutukset helposti: Celtran avulla luot näyttäviä ja interaktiivisia mainoksia, jotka vangitsevat käyttäjän huomion ja lisäävät sitoutumista.
• Helppokäyttöinen hallinnointityökalu: Celtra tarjoaa käyttäjäystävällisen käyttöliittymän, jolla voit helposti hallinnoida ja optimoida kampanjoitasi reaaliajassa, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja tulosten parantamisen kampanjan aikana.
• Jatkuvasti uusia ominaisuuksia: Celtra kehittyy jatkuvasti ja tuo markkinoille uusia, entistä kehittyneempiä mainosmuotoja ja komponentteja. Tämä takaa, että kampanjasi pysyvät aina ajankohtaisina ja kilpailukykyisinä.

Näin voit hyödyntää Kärkimedian Celtraa kampanjassasi:

1. Mainostaja tai mainostajan luova kumppani voi saada tunnukset Kärkimedian Celtra-tiliin ja rakentaa kampanja-aineiston valmiiksi suoraan alustalle.
2. Kärkimedia voi myös toteuttaa tuotannon sovitusti ja kampanjakohtaisesti.

Ole yhteydessä Iiris Lehtolaan – soita tai lähetä viestiä, ja saat apua kampanjasi suunnitteluun ja toteuttamiseen! p. 045 352 8522 iiris.lehtola@karkimedia.fi

Celtra on luotettava kumppani kaikille, jotka haluavat tehdä vaikutuksen yleisöönsä innovatiivisilla ja tehokkailla kampanjoilla!

Kärkimedian kesäkuussa 2024 toteuttaman tutkimuksen mukaan sanomalehtien lukijat ovat erittäin tyytyväisiä omaan lehteensä. Vastaajista 89 % lukee sanomalehteä päivittäin. Lehtien saama keskimääräinen arvosana on 5,1 asteikolla 1–7. Lähes puolet vastaajista on hyvin tyytyväisiä (arvosanat 6-7). Erityisesti painetun lehden lukijat ovat tyytyväisiä, ja he antavat lehdille hieman digilukijoita korkeampia arvioita.

Tärkeimmät ja kiinnostavimmat aihealueet

• Tutkimuksessa korostuu kotimaan uutisten ja tapahtumien merkitys, joita seuraa peräti 91 % vastaajista.
• Paikalliset uutiset ovat toiseksi suosituimpia (80 %).
• Ulkomaan uutiset (73 %) sekä kotimaan politiikka (70 %) sijoittuvat seuraaville sijoille.
• Paikallinen päätöksenteko, turvallisuuspolitiikka sekä kulttuuri ovat myös monien lukijoiden kiinnostuksen kohteena.

Monipuoliset sisältötyypit suosiossa

Sanomalehtien uutisartikkelit ovat lukijoiden suosikki (79 %), mutta myös tutkiva journalismi (63 %) ja henkilöjutut saavat paljon lukijoita. Painetun lehden lukijoiden keskuudessa pääkirjoitukset ja mielipidekirjoitukset ovat suosittuja. Päivittäin lukevat sekä painettua ja digiä rinnakkain käyttävät lukevat laaja-alaisimmin eri sisältöjä.

Lukijat odottavat syventävää sisältöä

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että sanomalehdiltä odotetaan erityisesti syvällistä ja kokonaisvaltaista otetta. Lyhyitä uutissähkeitä seuraa vain 54 % vastaajista, mikä viittaa siihen, että lukijat arvostavat enemmän sanomalehden tarjoamaa laajempaa näkökulmaa ja ilmiöiden selittämistä.

Kerrontamuodoissa suositaan yksinkertaisuutta

Lukijat pitävät selkeistä teksteistä, kuvista ja infografiikoista. Vaikka audioartikkelit ja podcastit eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa, nuoremmat ja digiä seuraavat lukijat ovat niistä kiinnostuneempia. Vanhemmat lukijat taas suosivat live-lähetyksiä, esim. paikallisen urheilun osalta.

Kehityskohteena paikallisten uutisten tarjontaa kaivattaisiin vielä enemmän. Myös maksullisuus herättää lukijoissa keskustelua etenkin digin osalta (vastaajista 18%:lla ei tilattua lehteä). Kaiken kaikkiaan lukijat ovat kuitenkin lehteensä hyvin tyytyväisiä ja seuraavat sisältöjä aktiivisesti ja säännöllisesti.

Lisätietoja tutkimuksesta: Insight Strategist Marja-Leena Harju
040 769 7919
marja-leena.harju@karkimedia.fi

Pidetään uutiset yhdessä ajan tasalla!