Kysyimme maaliskuussa muutaman lisäkysymyksen sosiaalisesta mediasta Kärkimedia-lehtien lukijoilta (vastaajia 1048). Näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmin toteutetussa Kotimainen media-tutkimuksessa (vastaajia 6208).
Suhtautuminen sosiaalisen mediaan on ristiriitainen
Kotimainen media -tutkimuksessa (9/2024) todettiin, että sosiaalisen median kanavia käytetään vastaajakunnassa varsin aktiivisesti (viikoittain 85 %), enemmän kuin väestössä keskimäärin. 31% käyttää sosiaalista mediaa uutislähteenä päivittäin ja uusimman kyselyn mukaan sosiaalista mediaa pitää itselleen tärkeänä uutislähteenä samoin kolmannes vastaajista. Kuitenkin vain pieni joukko vastaajista (13 %) kokee pysyvänsä ajan tasalla tärkeistä uutisista seuraamalla pelkästään sosiaalista mediaa. Olennainen osa medialukutaitoa onkin, että ymmärretään sosiaalisen median algoritmien näyttävän itselle usein vain kapeahkon kaistaleen uutisvirrasta. Kokonaisuus jää hahmottumatta.
Huoli valeuutisista ja tiedon luotettavuudesta
Kotimainen media-tutkimuksen vastaajista 86 % on lisäksi huolissaan valeuutisten leviämisestä sosiaalisessa mediassa. Kahta kolmesta vastaajasta haittaa, jos kaikki sosiaalisessa mediassa oleva tieto ei ole täysin totta, vaikka sisältöjä pidetäänkin ensi sijassa viihteellisinä. Kotimaiseen mediaan luotetaan, se luo turvallisuuden tunnetta ja toimii demokratian puolesta. Sanomalehdistöllä koetaan olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kotimainen media-tutkimuksen vastaajista 59 % kokee, että sanomalehtijutuissa on reilusti mukana erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. 37 % koki sanomalehtien sisällön vaikuttavan voimakkaasti omaan maailmankuvaansa.
Sosiaalisen median vaikutus pohdituttaa
Viimeisimmässä kyselyssä 83% vastaajista kokee huolestuttavana sen, miten paljon sosiaalisen median lähteet vaikuttavat ihmisten ajatteluun. Tästä on yllättävän vähän käyty julkista keskustelua. Nuorison osalta on herätty tutkimustulosten pohjalta siihen, miten paljon haittavaikutuksia liiallisella älylaitteiden käytöllä ja erityisesti sosiaalisen median aggressiivisilla algoritmeilla on nuorten mielenterveyteen ja oppimistuloksiin. Sosiaalinen media itsessään ja sen rooli on muuttunut siitä, mitä se on aikaisemmin ollut. Käyttäjistä on tullut passiivisempia, omaa sisältöä tuotetaan vähemmän. Alustojen sisällöt ja rakenteet ovat entistä koukuttavimpia ja sosiaalisen median toimijoilla on käyttäjistään massiiviset määrät tietoa, hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla.
Mainoseurot ohjautuvat yhä useammin kansainvälisille alustoille
Uusimman kyselyn vastaajista 74 % pitääkin arveluttavana, että sosiaalisessa mediassa valta keskittyy muutamalle suurelle mediayhtiölle. Taitavasti rakennettujen alustojen ja algoritmijärjestelmien kautta näillä yrityksillä on valtaa meihin enemmän kuin ehkä ymmärrämmekään. Myös taloudelliselta kannalta vaikutus on suuri. Esimerkiksi suomalaisista mainospanostuksista sosiaaliseen mediaan ja hakukonemainontaan käytettiin viime vuonna 483 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä raha, 37 % kaikista Suomen mediapanostuksista, menee näille muutamalle kansainväliselle jättiyritykselle.