Kuka kertoo Suomen Tarinan? -aamiaistilaisuuden paneelissa keskusteltiin kotimaisen uutismedian merkityksesta aikana, jolloin tekoäly, algoritmit ja muuttuva mediankäyttö haastavat perinteisiä tiedonlähteitä.
Kärkimedia järjesti tilaisuuden yhdessä Suomalainen työ ry:n kanssa.
Epäluotettavan tiedon lisääntyminen voi vahvistaa mediabrändien asemaa
Paneelikeskustelussa nousi vahvasti esiin tekoälyn kaksijakoinen vaikutus mediaan. Paneelissa todettiin, että tekoälyn lisääntyminen voi lisätä koko internetin koettua epäluotettavuutta, mutta samalla se voi vahvistaa luotetetavien ja laadukkaiden medioiden asemaa.
Paneelin juonsi Kärkimedian toimituusjohtaja Juuso Liljeroos ja siihen osallistuivat:
• Juhana Brotherus – Toimitusjohtaja, Suomalainen työ ry
• Niina Sormanen – Tutkijatohtori, LUT University
• Pekka Mervola – Vastaava päätoimittaja, Keskisuomalainen
• Tomi Härmä – Toimitusjohtaja, OMD Finland
Uutismedian rooli tiedon tarkistajana tulee korostumaan entisestään
Vastaava päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että jos verkko täyttyy sisällöstä, jota ihmiset pitävät ylimääräisenä tai heikkolaatuisena, erottuu laadukas journalistinen sisältö aiempaa selvemmin. Hänen mukaansa tekoäly on myös toimituksille hyödyllinen työkalu, kun sitä käytetään osaavasti ja vastuullisesti.
Tutkijatohtori Niina Sormanen korosti tutkijan näkökulmasta, ettei kyse ole vain epäluotettavuuden kokemuksesta, vaan aidosta muutoksesta tiedon ympäristössä. Hänen mukaansa ihmisillä ei enää ole aikaa eikä mahdollisuuksia tarkistaa kaikkea kohtaamaansa tietoa itse, mikä korostaa uutismedian roolia tiedon tarkistajana.
Juhana Brotherus näki tekoälyssä erityisesti tuottavuuspotentiaalia. Hänen mukaansa Suomi ei välttämättä ole tekoälymallien kehityksen eturintamassa, mutta voi olla edelläkävijä niiden hyödyntämisessä. Brotherus arvioi, että tekoäly voi lisätä tuottavuutta merkittävästi sekä mediassa että laajemmin asiantuntijatyössä.
Kotimaisen median kasvun kannalta olennaista on ymmärtää, miten ihmiset haluavat sisältöjä kuluttaa
Mainonnan ja median suhteesta keskusteltaessa Tomi Härmä korosti vaikuttavuutta. Hänen mukaansa asiakkaat haluavat ennen kaikkea tuottoa markkinointi-investoinneilleen, mutta samalla myös kotimaisen median yhteiskunnallinen ja paikallinen merkitys nousee esiin erityisesti sellaisten toimijoiden kanssa, joilla itselläänkin on vahva rooli omissa yhteisöissään.
Härmän mukaan kotimaisen median kasvun kannalta olennaista on ymmärtää jatkuvasti paremmin, miten ihmiset haluavat sisältöjä kuluttaa.
Yhteinen mediankäyttö auttaa ihmisiä näkemään ja kokemaan samoja asioita
Mervola painotti keskustelussa paikallisen journalismin erityistä vahvuutta: luottamus syntyy siitä, että lukija tietää, kuka jutun on tehnyt. Paikallisen median toimittaja voi olla tuttu kasvo omasta arjesta, mikä luo uutismediaan erilaisen suhteen kuin sosiaalisen median sisältöihin. Paneelissa nostettiin esiin myös yhteisöllisyyden merkitys: yhteinen mediankäyttö auttaa ihmisiä näkemään ja kokemaan samoja asioita.
Nuorten mediankäytöstä keskusteltaessa todettiin, että myös nuoret hakevat yhteisöllisyyttä, mutta eri tavoin kuin vanhemmat sukupolvet. Paneelissa arvioitiin, että nuoria kiinnostavat paikallisetkin asiat, kunhan heidän omat näkökulmansa ja aiheensa pääsevät osaksi keskustelua.
Kotimaisen median tulevaisuuden osalta paneelissa viesti oli varovaisen luottavainen. Mervolan mukaan kotimaisen median ydintehtävä on tarjota ihmisille sellaista uutistietoa ja sisältöä, jonka avulla he voivat rakentaa omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan. Hänen mukaansa paikallinen media rakentaa samalla alueidensa menestystä ja sitä kautta myös Suomen menestystä.
Luotettavuus on kotimaisen uutismedian tärkein kilpailuetu
Paneelin yhteinen viesti oli selkeä: epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä kotimaisen uutismedian tärkein kilpailuetu on luotettavuus. Samalla sen on uudistuttava siinä, miten sisältöjä tehdään, jaellaan ja tuodaan yleisöjen arkeen.