Myös kesällä suomalaiset tavoitetaan tehokkaasti sanomalehdillä

Suomalaiset lukevat kesälläkin uutiset ja ajankohtaiset aiheet omasta lehdestään. Enemmistö lukijoista käyttää kesällä sanomalehden sisältöjen lukemiseen enemmän aikaa kuin normiarjessa. Lomakausi tuo mukanaan rauhallisia hetkiä pysähtyä painetun lehden äärelle, ja kiinnostavat jutut kulkevat mobiilisti mukana niin mökille, reissuun kuin kesäkaupunkiinkin.

Samalla lukeminen monipuolistuu. Kesällä voidaan hakea uutta näkökulmaa vaikkapa kesäpaikkakunnan paikallislehdestä. Tämä laajentaa median tavoittavuutta ja tuo brändeille mahdollisuuden näkyä uusille yleisöille eri puolilla Suomea.

Kesä näkyy aina myös kulutuskäyttäytymisessä. Yli puolet sanomalehtien lukijoista kertoo käyttävänsä kesällä enemmän rahaa kuin muina aikoina. Yhdessä aktiivisemman lukemisen kanssa tämä tekee kesästä otollisen ajankohdan tavoittaa kuluttajat, jotka ovat vastaanottavaisia viesteille ja valmiita tekemään ostopäätöksiä

Kesäedut 2026

Etu koskee 22.6.‒ 9.8.2026 julkaistavia ilmoituskierroksia.

Printti -50% , Display -50%, Kasvuetu -20%

Jos mainostat enemmän kuin kesäedun aikana 2025, myönnämme -20% kasvuedun asiakasalennuksen lisäksi.

Kesäetu ei koske digilehtiä, liitteitä, natiivimainontaa eikä jo aiemmin tehtyjä varauksia. Etu ei ole yhdistettävissä muihin etuihin ja/tai alennuksiin. Hinnasta on vähennettävissä tilaaja-alennus -15%.

Ole yhteydessä myyntiimme, me neuvomme miten tavoitat kesällä tehokkaasti kohderyhmäsi!

Kärkimedia tutki helmi-maaliskuun vaihteessa lukijoiden suhtautumista kotimaiseen mediaan, kotimaisuuteen ylipäätään sekä näkemyksiä sosiaalisesta mediasta, algoritmeista ja tekoälystä. Laajaan tutkimukseen osallistui lähes 6 000 vastaajaa edustaen sekä painetun lehden että digin lukijoita.

Kotimaista mediaa pidetään tärkeänä, 77 % vastaajista ajattelee näin. Kotimaisen median merkitys kasvaa iän myötä, mutta nuoremmistakin ikäryhmistä enemmistö pitää tärkeänä, että media, jonka parissa viettää aikaa, on kotimainen.

Kotimaisen median merkitys vahvistuu epävarmassa ajassa

Vastaava Kotimainen media-tutkimus toteutettiin syyskuussa 2024. Nyt toistettujen kotimaista mediaa ja sanomalehtiä koskevien väittämien osalta oli nähtävissä selkeää kasvua, erityisesti oli kasvanut täysin samaa mieltä olevien määrä. Tässä ajassa maailman mullistukset sekä politiikassa, taloudessa että elinympäristössä lisäävät ihmisten tarvetta saada luotettavaa tietoa, realistista kuvaa ja laajempaa näkökulmaa asioihin ja ilmiöihin.

• Kotimaisen uutismedian roolia sananvapauden ja demokratian tukijana pidetään tärkeänä
• Suomalaisen sanomalehdistön nähdään vaikuttavan merkittävästi yhteiskunnalliseen keskusteluun  
• Huolellisesti taustoitettuja uutisia arvostetaan
• Myös ulkomaisten uutismedioiden seuraaminen on yleistynyt

Tekoäly herättää huolta ja haastaa luottamuksen sisältöihin

Tutkimuksen vastaajia huolestuttaa tekoälyllä tuotetun sisällön nopeasti kasvava määrä internetissä. Peräti 76 % kokee tekoälyn heikentävän luottamusta kaikkeen verkossa julkaistuun sisältöön.

Huoli korostuu erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä, jotka ovat kasvaneet internetin parissa ja tottuneet siihen, että tieto on helposti saatavilla. Samalla nuoret, erityisesti miehet, arvioivat tunnistavansa tekoälyn tuottamaa sisältöä melko hyvin, vaikka todellisuudessa tunnistamme todennäköisesti vain pienen osan siitä.

Keskeiset huolenaiheet kiteytyvät erityisesti siihen, että:

• tekoälyn tuottaman sisällön määrä kasvaa nopeasti
• sisällön luotettavuuden arviointi vaikeutuu
• toden ja epätoden raja hämärtyy

Avoimissa vastauksissa ydinviesti onkin selkeä: suurin pelko liittyy siihen, että tekoäly murentaa käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä ei.

Tässä ympäristössä kotimaisen median rooli korostuu. Se tarjoaa journalistisesti tuotettua, faktoihin perustuvaa ja vastuullisesti toimitettua sisältöä sekä toimii luotettavana kumppanina kasvavassa tietotulvassa. Luottamus näkyy myös käyttäytymisessä: oman sanomalehden merkitys vahvistuu, ja laadukkaasta sisällöstä ollaan valmiita maksamaan.

Kuka kertoo Suomen Tarinan? -aamiaistilaisuuden paneelissa keskusteltiin kotimaisen uutismedian merkityksesta aikana, jolloin tekoäly, algoritmit ja muuttuva mediankäyttö haastavat perinteisiä tiedonlähteitä.
Kärkimedia järjesti tilaisuuden yhdessä Suomalainen työ ry:n kanssa.

Epäluotettavan tiedon lisääntyminen voi vahvistaa mediabrändien asemaa

Paneelikeskustelussa nousi vahvasti esiin tekoälyn kaksijakoinen vaikutus mediaan. Paneelissa todettiin, että tekoälyn lisääntyminen voi lisätä koko internetin koettua epäluotettavuutta, mutta samalla se voi vahvistaa luotetetavien ja laadukkaiden medioiden asemaa.
Paneelin juonsi Kärkimedian toimituusjohtaja Juuso Liljeroos ja siihen osallistuivat:

• Juhana Brotherus – Toimitusjohtaja, Suomalainen työ ry

• Niina Sormanen – Tutkijatohtori, LUT University

• Pekka Mervola – Vastaava päätoimittaja, Keskisuomalainen

• Tomi Härmä – Toimitusjohtaja, OMD Finland

Uutismedian rooli tiedon tarkistajana tulee korostumaan entisestään

Vastaava päätoimittaja Pekka Mervola arvioi, että jos verkko täyttyy sisällöstä, jota ihmiset pitävät ylimääräisenä tai heikkolaatuisena, erottuu laadukas journalistinen sisältö aiempaa selvemmin. Hänen mukaansa tekoäly on myös toimituksille hyödyllinen työkalu, kun sitä käytetään osaavasti ja vastuullisesti.

Tutkijatohtori Niina Sormanen korosti tutkijan näkökulmasta, ettei kyse ole vain epäluotettavuuden kokemuksesta, vaan aidosta muutoksesta tiedon ympäristössä. Hänen mukaansa ihmisillä ei enää ole aikaa eikä mahdollisuuksia tarkistaa kaikkea kohtaamaansa tietoa itse, mikä korostaa uutismedian roolia tiedon tarkistajana.

Juhana Brotherus näki tekoälyssä erityisesti tuottavuuspotentiaalia. Hänen mukaansa Suomi ei välttämättä ole tekoälymallien kehityksen eturintamassa, mutta voi olla edelläkävijä niiden hyödyntämisessä. Brotherus arvioi, että tekoäly voi lisätä tuottavuutta merkittävästi sekä mediassa että laajemmin asiantuntijatyössä.

Kotimaisen median kasvun kannalta olennaista on ymmärtää, miten ihmiset haluavat sisältöjä kuluttaa

Mainonnan ja median suhteesta keskusteltaessa Tomi Härmä korosti vaikuttavuutta. Hänen mukaansa asiakkaat haluavat ennen kaikkea tuottoa markkinointi-investoinneilleen, mutta samalla myös kotimaisen median yhteiskunnallinen ja paikallinen merkitys nousee esiin erityisesti sellaisten toimijoiden kanssa, joilla itselläänkin on vahva rooli omissa yhteisöissään.

Härmän mukaan kotimaisen median kasvun kannalta olennaista on ymmärtää jatkuvasti paremmin, miten ihmiset haluavat sisältöjä kuluttaa.

Yhteinen mediankäyttö auttaa ihmisiä näkemään ja kokemaan samoja asioita

Mervola painotti keskustelussa paikallisen journalismin erityistä vahvuutta: luottamus syntyy siitä, että lukija tietää, kuka jutun on tehnyt. Paikallisen median toimittaja voi olla tuttu kasvo omasta arjesta, mikä luo uutismediaan erilaisen suhteen kuin sosiaalisen median sisältöihin. Paneelissa nostettiin esiin myös yhteisöllisyyden merkitys: yhteinen mediankäyttö auttaa ihmisiä näkemään ja kokemaan samoja asioita.

Nuorten mediankäytöstä keskusteltaessa todettiin, että myös nuoret hakevat yhteisöllisyyttä, mutta eri tavoin kuin vanhemmat sukupolvet. Paneelissa arvioitiin, että nuoria kiinnostavat paikallisetkin asiat, kunhan heidän omat näkökulmansa ja aiheensa pääsevät osaksi keskustelua.

Kotimaisen median tulevaisuuden osalta paneelissa viesti oli varovaisen luottavainen. Mervolan mukaan kotimaisen median ydintehtävä on tarjota ihmisille sellaista uutistietoa ja sisältöä, jonka avulla he voivat rakentaa omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan. Hänen mukaansa paikallinen media rakentaa samalla alueidensa menestystä ja sitä kautta myös Suomen menestystä.

Luotettavuus on kotimaisen uutismedian tärkein kilpailuetu

Paneelin yhteinen viesti oli selkeä: epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä kotimaisen uutismedian tärkein kilpailuetu on luotettavuus. Samalla sen on uudistuttava siinä, miten sisältöjä tehdään, jaellaan ja tuodaan yleisöjen arkeen.

Kantar Media julkisti tänään mainosvuoden 2025 tulokset. Mediamainonnan määrä laski Suomessa edelleen vuonna 2025. Markkinointipanostukset ovat Suomessa jo valmiiksi alhaisella tasolla verrattuna investointeihin muualla maailmassa.

Kärkimedian toimitusjohtaja Juuso Liljeroos on huolissaan tilanteesta, jossa haasteelliset ajat entisestään pienentävät yritysten markkinointibudjetteja. Lukuisat tutkimukset vuosien varrelta osoittavat, että brändit, jotka panostavat markkinointiin taantuman tai kriisien aikaan, ovat niitä, joilla on merkittävä etumatka, kun talous ja kuluttajien luottamus taas elpyvät.

Digitaaliseen ulkomainontaan on tehty merkittäviä investointeja mainospaikkoihin, mikä osaltaan selittää ulkomainonnan kasvua. Muuten kasvajia olivat vain hakukonemainonta sekä sosiaalinen media. Näiden ulkomaisten mainosalustojen kasvuvauhti on aivan toisella tasolla kuin medioiden. Tämä tekee kotimaisen median aseman haasteelliseksi

Sanomalehdessä mainos huomataan

Toisaalta näinä turbulentteina aikoina kotimaisen uutismedian merkitys korostuu. Tietoa on enemmän kuin koskaan, mutta sen luotettavuus on yhä useammin kyseenalaista. Valeuutiset, harhaanjohtava tieto ja tekoälyn tuottamat sisällöt heikentävät yleisesti viestien vaikuttavuutta. Suomessa journalismi perustuu faktoille pyrkimyksenään tuottaa lukijalle laaja-alainen ja hyvin taustoitettu kuva ajankohtaisista aiheista. Kotimaisen uutismedian rooli sananvapauden, demokratian ja avoimen yhteiskunnallisen keskustelun tukijana on kiistaton.

Laadukas ja luotettava sisältö saa lukijan syventymään aiheeseen, käyttämään aikaa median parissa. Uutismediaa luetaan keskittyneesti, toisin kuin nopeasti selattavia someympäristöjä. Ihmisten keskittymiskyky on huonontunut, aikajänne lyhentynyt ja multitaskaaminen mediankäyttötilanteissa, kuten videoiden katselun yhteydessä, on huomattavan suurta.

Mainosviesteillä on monissa medioissa entistä vaikeampaa saavuttaa kuluttajan huomio. Kun lukija pysähtyy sisällön äärelle, myös mainonta huomataan. Sanomalehdessä mainostajan viesti ei huku hälyyn eikä asetu epäluotettavan sisällön yhteyteen. Kotimaisessa sanomalehdessä mainonnalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.

Reutersin marraskuussa julkaiseman erikoisraportin mukaan Meta Platformsin alustat, kuten Facebook, Instagram ja WhatsApp, näyttävät arvioiden mukaan jopa 15 miljardia huijausmainosta päivässä. Lisäksi sisäiset asiakirjat osoittavat, että huijaus- ja kiellettyjen tuotteiden mainoksista saatava osuus mainostuotoista voisi olla arviolta noin kymmenesosa Metan koko mainosliikevaihdosta.

Mainosympäristö ei ole vain tekninen kanava, vaan olennainen osa brändiviestiä

Tämä herättää vakavan kysymyksen Suomessakin eniten käytetyn digitaalisen mainosympäristön luotettavuudesta. Kun suuri osa sisällöstä on petollista tai harhaanjohtavaa, myös siellä näkyvien rehellisten mainostajien brändit kärsivät. Mainosympäristö ei ole vain tekninen kanava, vaan olennainen osa brändiviestiä. Jos ympäristöä leimaa epäluotettavuus, myös mainostajan viesti hämärtyy ja luottamus horjuu. Kun maailman suurimpiin kuuluva teknologiayhtiö saa merkittävän osan tuloistaan huijausmainoksista, herää perusteltu epäilys siitä, kykeneekö se todella valvomaan mainosympäristönsä laatua ja suojelemaan mainostajia ei-toivotuilta kytköksiltä.

Vastuullisuuden lisäksi mainonta myös huomataan paremmin kotimaisessa mediassa

Onneksi mainostaja voi myös valita näkyä ympäristössä, johon voi aidosti luottaa. Kotimaisella uutismedialla on selvä kilpailuetu: Suomessa toimiva media rakentuu tutkittuun journalismiin ja yhteiskunnalliseen rooliin, jota yksikään globaali alusta ei pysty jäljittelemään. Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Reuters Institute Digital News Report 2024 -selvityksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista luottaa uutisiin – tulos, joka kertoo pitkäjänteisestä työstä läpinäkyvyyden, totuudenmukaisuuden ja journalististen periaatteiden puolesta.

Vastuullisuuden lisäksi mainonta myös huomataan paremmin kotimaisessa mediassa. Tutkitusti uutismedian ympäristössä mainos saa enemmän huomiota ja herättää vahvempaa luottamusta kuin sosiaalisen median alustoilla.

Luotettava mediaympäristö tukee siis sekä brändin arvoja että sen näkyvyyttä, ja juuri siksi kotimainen uutismedia on nyt arvokkaampi kuin koskaan.

EU:n uusi Transparency and Targeting of Political Advertising (TTPA) -asetus tiukentaa poliittisen mainonnan sääntelyä 10. lokakuuta 2025 alkaen kaikissa EU:n maissa.

TTPA -asetus velvoittaa, että poliittinen mainonta on jatkossa entistä läpinäkyvämpää. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että kansalaiset näkevät selkeästi, kuka mainoksen on rahoittanut, miksi he näkevät sen ja miten viestiä on mahdollisesti kohdennettu. Sääntely lisää avoimuutta, ehkäisee väärinkäytöksiä ja vahvistaa luottamusta demokraattisiin prosesseihin kaikkialla EU:ssa.

Google, Meta ja Microsoft rajoittavat muuttuvan EU-lainsäädännön vuoksi poliittista ja yhteiskunnallista mainontaa lokakuusta alkaen.
Näiden kansainvälisten toimijoiden tiukentuneiden tulkintojen seurauksena poliittista ja yhteiskunnallista mainontaa joudutaan toistaiseksi rajoittamaan myös Kärkimedian display-tuotteissa.

Poliittiset ja yhteiskunnalliset mainostajat voivat jatkaa kampanjointia Kärkimedian painetuissa sanomalehdissä. Kärkimedian medioilla on laaja tavoittavuus ja valikoima ratkaisuja niin valtakunnallisiin kuin alueellisiin kampanjoihin.

Mitä pidetään poliittisena mainontana?

Mainonta katsotaan poliittiseksi, kun sen rahoittajana toimii poliittinen toimija itse tai joku hänen puolestaan. Tai kun mainonnan viesti on suunniteltu vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen tai lainsäädäntö- tai sääntelyprosessiin.

Esimerkkejä poliittisista toimijoista ovat poliittiset puolueet ja poliitikot, kuten kansanedustajat, ehdokkaat, kunnallispoliitikot tai kuntavaaliehdokkaat.

Jokaisessa poliittisessa mainoksessa on oltava:

• Selkeä “poliittinen mainos” -merkintä
• Rahoittajan nimi ja yhteystiedot
• Linkki tai QR-koodi avoimuusilmoitukseen, jossa kerrotaan kampanjan taustatiedot

Ilman vaadittuja tietoja mainosta ei voida julkaista.

Jos mainosta on kohdennettu, tämä on ilmoitettava avoimesti. Mainostajalla on velvollisuus dokumentoida nämä tiedot, ja niitä säilytetään EU:n avoimuusrekisterissä. Vastuu poliittisen mainonnan ilmoittamisesta on mainostajalla: mainostaja ilmoittaa kampanjan poliittiseksi ja toimittaa avoimuusilmoituksen tiedot.

Rajoitettuja aiheita yhteiskunnallisessa mainonnassa ovat: ​

• Ilmastonmuutoskampanjat​
• Maahanmuuttopoliittiset keskustelut​
• Terveydenhuoltouudistuksen puolesta vaikuttaminen​
• Verotus- ja talouspoliittinen viestintä​
• Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien aloitteet
• Sisältö, joka käsittelee poliittisesti arkaluontoisia tai sosiaalisesti jakavia aiheita​

Autamme mielellämme. Olethan yhteydessä, jos mieleesi tulee kysyttävää!

Suomalaiset lukevat ahkerasti sanomalehtiä, ja tarve taustoitetulle, laadukkaalle journalismille on suuri. Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen 2025 mukaan sanomalehtiä pidetään luotettavina (85 %) ja itselle tärkeinä (75 %).

Mainonnan merkitys

• Kärkimedia-lehtiä lukee viikoittain 3,8 miljoonaa suomalaista joko painettuna tai digitaalisena.
• Kaikkien Kärkimedia-lehtien lukijoista 43 % lukee sekä painettua että digitaalista sisältöä. Monet lukevat useampaa Kärkimedia-lehteä eri muodoissa.  
• Päivittäin tavoitetaan 3 miljoonaa lukijaa.

Painetun sanomalehden sisältöä lukee päivittäin 1,8 miljoonaa suomalaista. Näköislehdillä on viikoittain 714 400 lukijaa. Näköislehden suosio on kasvanut, sillä selkeästä ja kattavasta sanomalehden kokonaisuudesta halutaan pitää kiinni myös digiajassa.

Kärkimedian toimitusjohtaja Juuso Liljeroos korostaa printtimedian roolia mainonnassa: ”Mainontaan suhtaudutaan myönteisimmin juuri printtilehdissä. Kuluttajat kokevat sanomalehden tarjoavan paikallisten toimijoiden mainontaa itselleen sopivassa ympäristössä (67 %) ja antavan ideoita lähteä esim. ostoksille (61 %). Paikallisten asioiden ja tapahtumien uutisoinnissa sanomalehdillä on aivan olennainen rooli, 91 % suomalaisista kokee saavansa tätä tietoa juuri sanomalehdistä. Sanomalehti on tiiviisti mukana ihmisten elämässä ja arjessa luotettavan uutissisällön tarjoajana mutta myös kaupallisten uutisten lähteenä.”

Digilukeminen kasvussa

Kärkimedia-lehdillä digilukijoita on viikossa 3,1 miljoonaa ja päivässä 2,3 miljoonaa. Yleisömäärät ovat kasvusuuntaisia.

Insights and Planning Director Minna Haapala kertoo verkkokäyttäytymisestä: ”Sanomalehtien verkkosivustoja käytetään aktiivisesti tietojen päivittämiseen, 51 % väestöstä käy lukemassa verkkosivuja monta kertaa päivässä. On tyypillistä, että lehtien verkkosivulla vieraillessa luetaan monta artikkelia kerralla eli sivustolla viivytään pidempään. Myös muista tutkimuksista käy ilmi, että uutismedian artikkelien parissa vietetään enemmän aikaa ja lukemistahti on hitaampi kuin sosiaalisessa mediassa. Tällöin myös mainonnalle jää enemmän aikaa vaikuttaa.”

Lähde: Kansallinen mediatutkimus 2025

Lukijat arvostavat sitä, että painettu sanomalehti tarjoaa keskittyneen ja rauhallisen lukukokemuksen. Myös mainokset koetaan osaksi sisältöä, jota halutaan vastaanottaa ja seurata. Kärkimedian lukemistutkimus osoittaa, että perinteinen lehtiformaatti on vahva: se tavoittaa laajasti eri ikäryhmiä, vahvistaa ymmärrystä ja tarjoaa paikallisille uutisille korvaamattoman kanavan. Lukijat myös kokevat painetun sanomalehden hyödylliseksi ja ostokäyttäytymistä aktivoivaksi.

Kärkimedian lukemistutkimukseen vastanneista 47 % lukee painettua sanomalehteä. Kun mukaan lasketaan myös näköislehden lukijat, painetun lehden sisältöä lukee jopa 72 %. On tyypillistä, että lukijat käyttävät aktiivisesti lehden eri muotoja. Painetun lehden lukijoista 65 % lukee lehteä myös digitaalisesti. Näköislehden käyttö noudattaa pitkälti samoja kaavoja kuin painetun lehden lukeminen.

Valtaosa lukijoista on tilaajia, joille tarjotaan laajin kattaus ajankohtaista sisältöä. Tilaajia löytyy kaikista ikäryhmistä ja tuloluokista.

Journalismi ja luotettavuus

Perusoletus sanomalehdelle on luotettava, faktapohjainen uutisointi ja korkeatasoinen journalismi. Lukijat arvostavat monipuolisia näkökulmia, kattavaa taustoitusta ja terävää analyysia. Sanomalehden rooli mielletään yleissivistäväksi ja yhteiskunnallisesti tärkeäksi.

Puoluettomuuden merkitys on korostunut: sanomalehdistöllä on tärkeä tehtävä objektiivisena ”vallan vahtikoirana”. Sen sijaan viihteellistä sisältöä ja klikkiotsikoita sanomalehdessä vieroksutaan.

Paikallisuus ja ajankohtaisuus

Paikallisuus on lukijoille erittäin merkityksellistä. Oman alueen asioista ja tapahtumista kertominen tekee sanomalehdestä korvaamattoman tietolähteen. Näitä uutisia ei välttämättä kukaan muu tarjoa. Lukijat haluavat olla ajan tasalla sekä paikallisista että kansainvälisistä tapahtumista ja ennen kaikkea ymmärtää asioiden taustat.

Keskittynyt lukukokemus

Painetun lehden lukijoista 89 % kertoo keskittyvänsä sisältöön paremmin kuin muissa medioissa. Tekstimuotoinen sisältö on edelleen tärkein ja suosituin, vaikka muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Painetun lehden kuratoitu kokonaisuus ja selkeä rakenne tukevat ymmärtämistä ja oivaltamista.

Lukeminen on säännöllinen tapa, painettu lehti on olennainen osa aamurutiinia. Keskimääräinen lukuaika on arkena 41 minuuttia ja viikonloppuisin 50 minuuttia. Arkisin noin 40 % lukee lehteä ennen yhdeksää, viikonloppuisin sanomalehteä luetaan myös myöhemmin aamupäivän aikana.

Mainonnan vaikuttavuus

Keskittynyt ja rauhallinen lukukokemus antaa myös mainonnalle erityistä huomiota ja vaikuttavuutta. Käyttäytymistieteellisten tutkimusten mukaan ympäristö, jossa sisältöön syvennytään, lisää mainonnan tehoa ja parantaa brändimielikuvaa. Painetun sanomalehden sisältöön perehtyminen vaatii televisiota ja digitaalista mediaa enemmän aivojen työmuistin käyttöä. Tämä puolestaan parantaa mainosten huomaamista ja viestin perillemenoa.

Lukemistutkimuksen vastaajista 51 % tutustuu mielellään mainontaan painetussa lehdessä ja 58 % pitää sitä hyödyllisenä. Mainokset myös aktivoivat lukijoita: 43 % on hakenut lisätietoa mainostetusta tuotteesta ja 54 % on ostanut tuotteen mainoksen perusteella.

Lukijoiden kommentteja:

” Pidän siitä, että uutisten lukemiselle on aikansa ja paikkansa. Printtilehdestä näkee, mitkä jutut ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän keskeisiä. Siitä tulee myös luettua muitakin juttuja kuin niitä, jotka kiinnostavat.”

” Printti on tärkeä. Sen kuratoitu kokonaisuus on arjen luksusta, jota pitää ja kannattaa kehittää.”

” Oman alueen asioista tietoa ja juttuja. Niitä ei muutoin uutistulvassa esiinny.”

”Syvällistä aitoa journalismia, tutkittua tietoa ja laajapohjaista asian käsittelyä.”

Tutkimuksen tausta

Kärkimedia toteutti lukijatutkimuksen touko–kesäkuun vaihteessa lehtien lukijayhteisöissä sekä lehtien verkkosivuilla. Vastaajia kertyi yhteensä 4 345. Data on painotettu vastaamaan Kärkimedia-lehtien päivälukijoita iän ja sukupuolen mukaan (KMT 2024 painettu päivä + digi päivä).

Kärkimedian ja Suomalainen Työ ry:n järjestämässä ”Kuka kertoo Suomen tarinan?” -aamiaistilaisuudessa 21.5.2025 Hotelli St. Georgessa Helsingissä pureuduttiin kotimaisen median rooliin vastuullisessa markkinoinnissa. Tilaisuuden keynote-puhujana toimi Dentsu Finlandin toimitusjohtaja Anna Salo, joka korosti vastuullisuuden merkitystä markkinoinnissa ja mediavalinnoissa.

Katso koko puheenvuoro videolta!

Kuluttajien odotukset ja vastuullisuus

Salo toi esiin, että noin 80 prosenttia suomalaisista huomioi vastuullisuuden arjessaan, mutta vain 28 prosenttia on valmis maksamaan siitä enemmän. Tämä asettaa markkinoijille haasteen: kuinka yhdistää vastuullisuus ja liiketoiminnan kannattavuus? Vastuullisuus ei ole enää pelkkä lisäarvo, vaan olennainen osa brändin rakentamista ja asiakassuhteiden ylläpitämistä.

Mediavalintojen strateginen merkitys

Salo korosti, että mediavalinnat eivät ole enää vain ROI-kysymyksiä. Arvot, kuten bränditurvallisuus (brand safety) ja vastuullisuus, vaikuttavat yhä enemmän siihen, missä ja miten brändit näkyvät.

Kotimainen media tarjoaa turvallisen ja luotettavan ympäristön, jossa mainonta on osa laadukasta sisältöä.

Tämä lisää mainonnan huomioarvoa ja vaikuttavuutta.

Kasvua ei synny ilman rohkeutta investoida markkinointiin

Anna Salo nosti esiin, että Suomessa ei ole nähty kasvua lähes 15 vuoteen. Hänen mukaansa syynä on se, että markkinointiin ei uskalleta investoida, koska ei ole varmuutta siitä, mitä se tuottaa.

“Ei uskalleta investoida, koska ei tiedetä mitä se tuottaa, ja koska ei investoida, ei synny kasvua,” Salo totesi.

Hän peräänkuulutti strategisempaa otetta ja korosti, että vaikuttava ja vastuullinen markkinointi on kasvun edellytys, ei seuraus.

Kotimainen media osana vastuullista markkinointia

Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, miten kotimainen media voi tukea brändien vastuullisuustavoitteita.

Kotimainen media tarjoaa:

• Luotettavan ja turvallisen mainosympäristön
• Korkean huomioarvon ja vaikuttavuuden
• Mahdollisuuden tukea paikallista journalismia ja demokratiaa
• Nämä tekijät tekevät kotimaisesta mediasta strategisen valinnan vastuullisille brändeille

Salon puheenvuoro tarjosi arvokkaita näkökulmia siihen, miten vastuullisuus ja vaikuttavuus voidaan yhdistää markkinoinnissa. Kotimainen media nousee esiin keskeisenä kumppanina tässä muutoksessa.

Kärkimedian ja Suomalainen Työn järjestämä ”Kuka kertoo Suomen tarinan?” -aamiaistilaisuudessa 21.5.2025 keskusteltiin kotimaisen median merkityksestä.
Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten journalismi säilyttää luottamuksen ajassa, jossa teknologia, algoritmit ja globaali kilpailu muokkaavat media- ja markkinointikenttää.

Keskustelun juonsi Suomalainen Työ ry:n toimitusjohtaja Katri Viippola.

Panelisteina olivat:

Erja Yläjärvi, Helsingin Sanomat, vastaava päätoimittaja

Anna Salo, Dentsu Finland, toimitusjohtaja

Ville Blåfield, toimittaja ja viestinnän asiantuntija, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja

Juuso Liljeroos, Kärkimedia Oy, toimitusjohtaja.

Kuka kertoo Suomen tarinan? – Paneelikeskustelu avasi keskustelun median vastuusta ja vaikuttavuudesta

Totta vai tarinaa? Luottamus median perustana

Keskustelu käynnistyi kevyesti panelistien aamun uutisvalinnoista, mutta siirtyi nopeasti vakavampiin teemoihin.

Viippola nosti esiin huolen siitä, että sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella totuudesta on tullut yhä vaikeammin määriteltävä käsite. ”Jos some määrittelee, mikä on totta ja mikä ei, meillä on aika iso luottamuspula käsillä,” hän totesi.

Anna Salo täydensi ajatusta markkinoijan näkökulmasta: ”Markkinoijat haluavat olla siellä missä ihmiset ovat, tulevaisuudessakin tarvitaan luotettavia medioita vaikka myös markkinoijat ovat ottaneet roolia mediataloina.”

Tarvitaanko hyviä uutisia?

Keskustelussa nousi esiin myös kysymys positiivisten uutisten tarpeesta. Ville Blåfield suhtautui skeptisesti “hyvien uutisten” uutiskirjeisiin ja korosti, että journalismin tehtävä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on.

”Lukijana en kaipaa sitä, että toimittajat haalisivat hyviä uutisia. Journalistien tehtävä on kertoa maailmasta sellaisena kuin se on”, toimittaja Ville Blåfield sanoi.

Helsingin Sanomien Erja Yläjärvi puolestaan näki asian toisin: ”Uutisvälttely kasvaa, ja erityisesti nuoret aikuiset kaipaavat vaihtoehtoja tälle negatiivisuuspainotteiselle uutisvirralle. Siksi on tärkeää nostaa esiin hyvä uutisia, ja ne ovat uutisia, jotka ilmestyisivät Helsingin Sanomissa muutenkin.”

Paikallisuus pitää yhteisön koossa

Blåfield nosti esiin huolen paikallismedian asemasta ja viittasi Yhdysvaltoihin, jossa “uutiserämaiden” synty on johtanut yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen.

”On äärettömän tärkeää, että pienet lehdet selviää. Ei riitä, että meillä on yksi tai kaksi kansallista mediabrändiä.”

Kärkimedian Juuso Liljeroos nosti esiin paikallisen median elinvoimaisuuden merkityksen mainostajan näkökulmasta: ”Kärkimedian peitto syntyy niistä pienistä, paikallisista lehdistä. Ja se yhteisöllinen konteksti, joka on tärkeä myös mainostajalle.”

Laatu ja luottamus – kotimainen media on strateginen valinta

Yksi keskustelun vahva viesti oli, että median ja markkinoinnin tulevaisuus rakennetaan laadun ja luottamuksen varaan. Kotimainen uutismedia tarjoaa turvallisen, vaikuttavan ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen ympäristön, jossa myös mainostajan viesti saa arvopohjaisen kontekstin.

Kuten Katri Viippola tiivisti lopuksi: ”Meidän tehtävämme on varmistaa, että kotimaisella medialla on tulevaisuus.”