Ajankohtaista

Sanomalehti on ylivoimaisesti suurin mainosmedia Suomessa.

Mediamainonnan määrä kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kantar TNS Oy:n mediaseurannan tietojen mukaan mainontaan käytettiin 1 246 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Sanomalehtien osuus on yli 30 prosenttia koko mediamainonnan määrästä, kun mukana on painetun ja digitaalisen mediamainonnan osuudet sanomalehteen panostetusta mainonnasta.
Suomessa joka kolmas mainoseuro käytetään mainostamiseen sanomalehdessä.
Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell muistuttaa suomalaisten olevan sanomalehtikansaa.

”Printin kuolemasta on voihkittu joitakin vuosia. Viime vuoden panostustiedot osoittavat, että tilanne ei todellakaan ole tämän suuntainen. Sanomalehdet ovat vieläkin selkeästi suurin mediaryhmä Suomessa. Sanomalehti monikanavaisena on tuottava mediavalinta markkinoijalle”, Tom Jungell sanoo.

Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åbergin mukaan viime viikon uutinen sanomalehden asemasta suurimpana mainosmediana kertoo, että sanomalehden sisältö kiinnostaa – ainoastaan lukemisen tavat muuttuvat.

”Lehti luetaan heti aamulla printtinä ja näköislehtenä, ja sanomalehden jatkuvasti päivittyvään uutisvirtaan palataan pitkin päivää niin mobiilisti kuin deskarillakin. On erittäin hyvä, että mediamainonnan mittaus kehittyy median käytön mukaisesti ja mediaryhmiin sisällytetään niihin liittyvät digipanostukset”, Katri Åberg toteaa.

Kärkimedia on 32 alueensa suurimman sanomalehden yhdessä omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio, joka edustaa 32 sanomalehteä, 32 verkko- ja mobiilisivustoa sekä 19 digilehteä.

Helsingin Sanomat

Lehdelle tulee lisää monikanavaisia ilmoituskokoja:

Hesarin monikanavaisilla ratkaisuilla tavoitat koko Helsingin Sanomia lukevan yleisön riippumatta siitä miten sisältöä luetaan.

Mainonta julkaistaan samana päivänä painetussa lehdessä, digitaalisessa näköislehdessä, tietokoneilla, mobiililaitteissa sekä tableteissa.

HS etusivulla tavoitat parhaimmillaan miljoonayleisön ja muilla monikanavaisilla ratkaisuilla 800 000 kontaktia. Monikanavaiset ratkaisut tarjoavat vaikuttavan uutisympäristön mainonnalle. Keskittyneesti luetun sisällön rinnalla mainos koetaan osaksi sisältöä, joka lisää tutkitusti mainonnan huomioarvoa ja vaikuttavuutta.

Uusia monikanavaisia ratkaisuja etusivun ja kokosivujen rinnalle:

4- ja 8-sivuiset Fyra ilmoituskokonaisuudet, Panoraamat, 3 x 365 mm ja ½-sivu vaaka (5 x 180).

Kauppapaikan julkaisupäiviin tulee muutoksia.  2019 sijoitus ostettavissa myös tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin (nykyisten la-su julkaisupäivien lisäksi).

Länsi-Suomi

Lehti ilmestyy ensi vuoden puolella 5 päivänä viikossa. Lehti ei ilmesty maanantaisin eikä keskiviikkoisin.

Torstain lehdessä on peittojakelu, joten torstain hinta eroaa muiden arkipäivien hinnoittelusta.

Torstaisin sanomalehden peittojakelu Raumalla, Eurajoella (ei Luvia) ja Pyhärannassa, muualle lehti jaetaan normaalisti tilaajille. Jakelumäärä on 27 800 kpl.

Ruoka-Suomi ilmestyy jatkossa perjantaisin.

Aamulehti ja Satakunnan Kansa

Lehdet muuttuvat kokonaan 5-palstaisiksi 1.3. lähtien.

Aamulehden etusivu on mahdollista ostaa maaliskuusta 2019 alkaen. Etusivu myydään aina monikanavaisena ratkaisuna, joka on ylivoimainen tapa saada Tampereen markkina-alueen ihmiset kiinni päivässä.

Myös Satakunnan Kansan etusivu muuttuu monikanavaiseksi ratkaisuksi 1.1.2019 alkaen. Samassa yhteydessä muuttuu SK:n printin etusivun koko samaksi kuin Aamulehdellä eli 254 x 308 mm.

Uusia lisäpeittolehtiä:

Tavoita väkirikkaan ja ostovoimaisen Uudenmaan alueen väestö:

Aamuposti Viikko, ilmestymispäivä keskiviikkoisin, jakelumäärä 49 000 kpl

Keski-Uusimaa Viikko, ilmestymispäivät keskiviikkoisin ja lauantaisin, jakelumäärä 47 200 kpl.

HS Paikalliset Hki, Espoo, Vantaa

Ylivoimainen luukkupeitto ja lukijamäärä pääkaupunkiseudulla!

Noin puoli miljoonaa kontaktia sisältäen mainoskieltotalouksia.

Julkaisupäivä keskiviikkoisin 16.1.2019 alkaen. Keskiviikko iltapäivän ja illan jakelu + torstain HS aamujakelu tarjoaa vahvan vaikuttamisen mahdollisuuden loppuviikon ostopäätöksiin.

Lisäpeittolehden käyttö edellyttää aina varausta myös HS kantalehteen.

Sama ilmoituskoko ja aineisto molemmissa.

Kantalehdessä kelluva ilmoitus pitää olla saman viikon aikana kuin lisäpeittoilmoitus julkaistaan.

HS paikalliset ilmoituskoot:

Kokosivu

½ sivua vaaka

½ sivu pysty (3×365)

Kärkimedia tavoittaa lähes kaikki suomalaiset, huikeat 3,7 miljoonaa lukijaa viikoittain. 3 miljoonaa suomalaista lukee sanomalehden painettuna ja 2,2 miljoonaa digitaalisesti. Yhä useampi seuraa sanomalehtimedian sisältöjä sekä painettuna että digitaalisena. (KMT syksy 2017/kevät 2018).

 

460 000 suomalaista lukee Kärkimedian sanomalehtien näköislehtiä viikoittain. Tämä tarkoittaa 22% kasvua viime vuoteen verrattuna. Yksittäisillä lehdillä kasvu on ollut jopa 50%.  Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kasvattanut näköislehden lukijamääräänsä neljänneksellä.                        

Suomalaiset haluavat edelleen maksaa laadukkaasta sisällöstä ja 64%:lla suomalaisista on painetun sanomalehden tai digitaalisen sisällön tai näiden yhdistelmän maksettu tilaus.

Suomalaiset ovat kiinnostuneita sanomalehtimedian sisällöistä iästä riippumatta. Nuorissa alle 30-vuotiaissa tavoittavuus on jopa 71%.  Yli 50-vuotiaissa lähes 90%. Sanomalehtimainontaan myös suhtaudutaan medioista positiivisimmin iästä riippumatta.

Kärkimedia tavoittaa päättäjät ylivoimaisesti parhaiten, viikkotavoittavuus on 89%. Se on  reippaasti enemmän kuin kaupallisilla tv-kanavilla tai perinteisillä päättäjämedioilla. Päättäjät seuraavat sanomalehtimedian sisältöjä hyvin monipuolisesti, niin painettuna kuin digitaalisena.

”Sanomalehti tavoittaa ylivoimaisesti parhaiten suomalaiset. Suomalaiset ovat lukijakansaa. He lukevat sanomalehteä pitkin päivää, päätelaite vain vaihtelee päivän aikana. Kun mainostajalla on sanottavaa, kampanja sanomalehtimediassa aktivoi suomalaisia parhaiten, tutkitusti”, sanoo Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

”Kärkimedia tavoittaa suomalaiset niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa. Paikallisuus on yksi Kärkimedian sanomalehtien tärkeimmistä vahvuuksista. Oma sanomalehti kertoo mitä meillä ja muualla tapahtuu, lähellä ja kaukana. Uskottavasti ja luotettavasti.  Ihmisiä, uutisia, paikallisia tapahtumia ja itseä kiinnostavaa mainontaa”, toteaa Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åberg.

 

Lisätietoa antavat tutkimuspäällikkö katri.aberg@karkimedia.fi  p .044-239 7924 ja toimitusjohtaja tom.jungell@karkimedia.fi p. 050-549 8180

 

 

Kärkimedialehti	Painettu lehti päivätavoittavuus	Painettu lehti viikkotavoittavuus	Digitaalinen viikkotavoittavuus	Kokonais- viikkotavoittavuus
Aamulehti	220 000	311 000	418 000	607 000
Aamuposti	30 000	50 000	35 000	72 000
Etelä-Saimaa	48 000	70 000	40 000	90 000
Etelä-Suomen Sanomat	87 000	117 000	166 000	235 000
Forssan Lehti	22 000	32 000	10 000	35 000
Helsingin Sanomat	673 000	1 039 000	1 452 000	1 881 000
Hufvudstadsbladet	71 000	105 000	46 000	121 000
Hämeen Sanomat	44 000	62 000	14 000	75 000
Iisalmen Sanomat	25 000	38 000	13 000	46 000
Ilkka	93 000	134 000	59 000	149 000
Itä-Häme	20 000	25 000	12 000	34 000
Itä-Savo	30 000	41 000	41 000	69 000
Kainuun Sanomat	31 000	48 000	48 000	83 000
Kaleva	128 000	189 000	265 000	361 000
Karjalainen	76 000	105 000	102 000	174 000
Keski-Uusimaa	32 000	51 000	42 000	81 000
Keskipohjanmaa	46 000	72 000	57 000	106 000
Keskisuomalainen	109 000	155 000	164 000	275 000
Kouvolan Sanomat	48 000	68 000	66 000	102 000
Kymen Sanomat	39 000	57 000	54 000	87 000
Lapin Kansa	86 000	114 000	94 000	168 000
Länsi-Savo	41 000	60 000	43 000	84 000
Länsi-Suomi	28 000	40 000	70 000	80 000
Länsi-Uusimaa	23 000	38 000	20 000	46 000
Pohjalainen	45 000	72 000	55 000	103 000
Salon Seudun Sanomat	40 000	57 000	30 000	78 000
Satakunnan Kansa	96 000	131 000	105 000	186 000
Savon Sanomat	107 000	156 000	177 000	276 000
Turun Sanomat	162 000	232 000	205 000	352 000
Uusimaa	25 000	45 000	34 000	71 000
Vasabladet	44 000	59 000	73 000	98 000
Österbottens Tidning	32 000	41 000	35 000	61 000
Kärkimedia	2 253 000	2 954 000	2 232 000	3 691 000

Sanoma Media Finlandin kaupallinen johtaja Hans Edin on valittu Kärkimedian hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Lassi Välimäkeä

”Kärkimedia on vahva myynti- ja markkinointiorganisaatio, joka pystyy tarjoamaan mainostajalle ostovoimaisen, tiedonhaluisen ja aktiivisen yleisön. Uutismediassa ympäristö mainonnalle on turvallinen ja mainonta koetaan jopa palveluna. On hienoa saada hallituksen vetovastuu yhtiössä, jolla on merkittävä rooli kotimaisen uutismedian kehityksessä”, sanoo Hans Edin.

Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell vahvistaa Edinin näkemyksen ostovoimaisesta, tiedonhaluisesta ja aktiivisesta yleisöstä jonka Kärkimedia lehtien kautta tavoittaa.

“Kärkimedia panostaa edelleen lupauksensa Kovimmat kaupantekijät käyttävät Kärkimediaa lunastukseen. Tarjontamme ydin on jatkossakin myynnin generoiminen yhdessä brändin rakentamisen kanssa.  Yhdessä osaavien ammattilaistemme kanssa asiakkaamme löytävät tuloksellisimmat ratkaisut markkinointitarpeisiinsa”, vakuuttaa Jungell.

Kärkimedia on 32 alueensa suurimman sanomalehden yhdessä omistama myynti- ja markkinointiorganisaatio. Kärkimedia tavoittaa viikoittain 3,7 miljoonaa suomalaista 32 alueensa suurimmalla sanomalehdellä ja digillä.

 

Lisätietoja

Hallituksen puheenjohtaja Hans Edin, puhelin 0400 500 489

Toimitusjohtaja Tom Jungell, puhelin 050 549 8180

Uusimman KMT-mittauksen mukaan Kärkimedian painetut lehdet ja digitaaliset sisällöt tavoittavat 84% suomalaisista, eli 3 745 000 lukijaa viikossa. Painetut ja näköislehdet tavoittavat 68% suomalaisista viikossa, eli 3 030 000 lukijaa. Digitaalisena Kärkimedian sanomalehtiä lukee 2,2 miljoonaa suomalaista.

Näköislehtien viikkolukeminen on kasvanut 22% vuoden takaisesta mittauksesta (KMT 2016). Päivätasolla kasvu on jopa 31%.

 Kärkimedia on Suomen paikallisin media

”Oman paikkakunnan sanomalehti on lukijoilleen ainutlaatuisen tärkeä ja läheinen. Se kertoo mitä meillä ja muualla tapahtuu, lähellä ja kaukana. Oman kotiseudun asioista lukee tälläkin viikolla 3,7 miljoonaa suomalaista. Sanomalehden lukijat ovat sitoutuneita lehteensä, mainontaa myöten. Sanomalehtimedia on myös säilyttänyt vakaan asemansa Suomen suurimpana mainosvälineenä, joka omalta osaltaan todistaa mediaryhmän tehoa”, kertoo Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

Valtaosa suomalaisista lukee sanomalehtensä painettuna (71%), mobiililla lukeminen on kasvussa (47%)

”Tuttu sanomalehti kulkee näköislehtenä mobiilisti aina mukana. Kiireinen lukija pystyy nauttimaan lehdestään päivän mittaan ja siihen on helppo palata. Lukijoissa korostuvat aktiivisesti työelämässä olevat ostovoimaiset suomalaiset, sanoo Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åberg.

79 % suomalaisista suhtautuu myönteisesti sanomalehtimainontaan

Myös painettujen medioiden sähköisten versioiden mainontaan suhtaudutaan positiivisemmin kuin muiden sähköisten medioiden mainontaan sosiaalinen media mukaan lukien.

8 Kärkimedian sanomalehteä nosti painetun lehden ja näköislehden viikkolukijamääräänsä edelliseen mittaukseen verrattuna (KMT S16/K17): Aamulehti, Helsingin Sanomat, Ilkka, Länsi-Savo, Pohjalainen, Salon Seudun Sanomat, Uusimaa ja Vasabladet.

Lisäksi Kärkimedian tavoittavuutta kasvattavat ES Keskiviikko (Etelä-Saimaa ),KS Keskiviikko (Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat),  LS Keskiviikko (Länsi-Savo),  Metro (HS),Moro (AL),  Porilaine (SK), TS Kaupunki (TS) ja Kale (Kaleva).

 

Lisätietoa antavat katri.aberg@karkimedia.fi  p.044-239 7924 ja  tom.jungell@karkimedia.fi p. 050-549 8180

Lehti	Painettu lehti ml. näköislehti, päivä	Painettu lehti ml. näköislehti, viikko	Digi, viikko	Kokonais- tavoittavuus, viikko
Aamulehti	214 000	306 000	445 000	617 000
Aamuposti	35 000	55 000	35 000	76 000
Etelä-Saimaa	49 000	73 000	41 000	92 000
Etelä-Suomen Sanomat	88 000	120 000	168000	241000
Forssan Lehti	23 000	31 000	9 000	32 000
Helsingin Sanomat	688 000	1 061 000	1476000	1 958 000
Hufvudstadsbladet	71 000	110 000	46 000	134 000
Hämeen Sanomat	48 000	65 000	13 000	80 000
Iisalmen Sanomat	27 000	41 000	16 000	49 000
Ilkka	96 000	137 000	72 000	163 000
Itä-Häme	20 000	28 000	12 000	35 000
Itä-Savo	32 000	46 000	44 000	72 000
Kainuun Sanomat	35 000	51 000	51 000	82 000
Kaleva	133 000	191 000	256 000	363 000
Karjalainen	78 000	109 000	102 000	177 000
Keski-Uusimaa	32 000	53 000	36 000	81 000
Keskipohjanmaa	47 000	72 000	49 000	104 000
Keskisuomalainen	115 000	165 000	168 000	272 000
Kouvolan Sanomat	47 000	69 000	68 000	104 000
Kymen Sanomat	41 000	60 000	56 000	92 000
Lapin Kansa	93 000	124 000	90 000	177 000
Länsi-Savo	46 000	67 000	48 000	95 000
Länsi-Suomi	28 000	42 000	65000	81000
Länsi-Uusimaa	23 000	39 000	19 000	58 000
Pohjalainen	46 000	76 000	60 000	108 000
Salon Seudun Sanomat	42 000	61 000	34 000	80 000
Satakunnan Kansa	97 000	135 000	113 000	195 000
Savon Sanomat	114 000	168 000	178 000	276 000
Turun Sanomat	171 000	241 000	213 000	363 000
Uusimaa	26 000	47 000	33 000	78 000
Vasabladet	43 000	58 000	70000	93000
Österbottens Tidning	32 000	43 000	34 000	59 000
Kärkimedia	2 314 000	3 030 000	2 251 000	3 745 000

 

Vuoden 2018 alusta alkaen Helsingin Sanomien etusivut ja kokosivut muuttuvat monikanavaisiksi mainospaikoiksi. Mainostajalle tämä tarkoittaa sitä, että mainos tavoittaa kaikki Hesarin lukijat riippumatta siitä, mistä kanavasta kuluttaja sisältöjä kuluttaa.

Jatkossa kaikki etusivun ja kokosivun ilmoitukset (myös kelluvat) näkyvät aina printissä, desktopissa, mobiilissa sekä tabletissa. Muutoksen myötä etusivua ja kokosivua ei ole enää mahdollista ostaa erikseen Helsingin Sanomien digikanaviin. Tämä koskee myös Kärkimedian myymiä koko- ja etusivuja Hesariin. Kärkimedian muiden lehtien digietusivut ovat edelleen ostettavissa erikseen.

Kokosivun ja etusivun varaukset sekä annetut hinnat pitävät aina sisällään printin ja digin. Kampanjan toimivuuden kannalta on suositeltavaa, että asiakas toimittaa erilliset aineistot printtiin ja digiin. Kaksi erillistä aineistoa riittää: 1 printtiaineisto, jota käytetään printissä ja tabletissa ja 1 digiaineisto, jota ajetaan desktopilla ja mobiilissa.

Aineisto-ohjeet:

Printtiaineisto
Kokosivun aineiston koko 254 x 365 mm, etusivun aineiston koko 254 x 308 mm
Pdf-tiedosto, jonka pinta-ala kuuluu olla sama kuin ilmoituksen koko.

Digiaineisto 

Aineiston tyyppi digitaalisissa kanavissa: staattinen kuva (jpg)
Yksi linkki, koko mainos toimii linkkialueena
Aineiston koko 620 x 891px, paino maks. 150 kt

Tarvittaessa printtiaineistosta on mahdollista konvertoida digiaineisto, josta veloitetaan 195 euroa.

Printin varaus- ja aineistoaikataulut pysyvät ennallaan.

Valmiin digiaineiston aineistoaikataulu sama kuin printissä, eli julkaisupäivää edeltävä päivä klo 12.00. Valmistettavien digiainestojen aikataulut 2 työpäivää ennen julkaisua klo 9.

Valmistettavista aineistoista peritään erillisen hinnaston mukainen maksu.

Kysy lisää Palvelupisteestämme.

7 Kärkimedian sanomalehteä nosti painetun lehden* lukijamääräänsä edelliseen mittaukseen verrattuna (KMT 2016). Valtaosa muista sanomalehdistä säilytti lukijamääränsä.

Kärkimedialehtien painetut ja digitaaliset sisällöt tavoittavat 85% suomalaisista eli 3 793 000 lukijaa viikossa. Kärkimedian painetut- ja näköislehdet yhdessä tavoittavat 69% suomalaisista eli 3 090 000 lukijaa viikossa.

Kärkimedian sanomalehdet ovat selkeitä markkinajohtajia omilla alueillaan. Myös mainosvälineenä sanomalehti on Suomen suurin. Oman alueen sanomalehti koetaan tärkeäksi ja läheiseksi. Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpana mediana on vain vahvistunut kaikissa ikäryhmissä.

”Luvut kertovat jälleen sanomalehden vahvasta asemasta suomalaisten keskuudessa ja osoittavat miten tärkeä paikallinen sanomalehti on lukijoille. Kun muuttuvassa maailmassa on paljon keskustelua valeuutisista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan, korostuu paikallisen sanomalehden rooli selkeästi luotettavimpana uutismediana markkinoilla. Tämä tietenkin entisestään vahvistaa sanomalehden tuloksellisuutta markkinointikanavana kun mainontaa vastaanotetaan mieluiten kaikista medioista juuri sanomalehdessä”, sanoo Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell.

”Oman kotipaikkakunnan uutiset ja tapahtumat kiinnostavat. Sanomalehteä pidetään niin tärkeänä, että sen sisällöistä halutaan maksaa. 67 prosentille suomalaisista sanomalehti tulee maksettuna tilauksena kotiin. Lehti luetaan joko painettuna tai digitaalisesti”, täydentää Kärkimedian tutkimuspäällikkö Katri Åberg.

Näköislehtien lukijamäärät kasvavat voimakkaasti. Kärkimedia tavoittaa 378 000 näköislehden lukijaa.Yksittäisten lehtien lukijamäärä on kasvanut edelliseen mittaukseen verrattuna  parhaimmillaan 21 000 (12%) viikossa, päivätasolla jopa 16 000 (16 %).

Näköislehden lukijat täydentävät hyvin painetun lehden lukijakuntaa: lukijoissa korostuu 40-60 -vuotiaat keskimääräistä paremmin ansaitsevat, eri päätelaitteita sujuvasti käyttävät ostohaluiset ja aktiiviset kuluttajat.

Lisäksi Kärkimedian tavoittavuutta kasvattavat HS Metro, Moro, Porilaine, Kale, TS Kaupunki ja Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan Keskiviikko lehdet.

Lisätietoa antavat katri.aberg@karkimedia.fi  p.044-239 7924 ja  tom.jungell@karkimedia.fi p. 050-549 8180

Lehti	Painettu lehti*, päivätavoittavuus	Painettu lehti*, viikkotavoittavuus	Painettu lehti ja digitaalinen sisältö viikkotavoittavuus
Aamulehti	217 000	304 000	620 000
Aamuposti	37 000	57 000	77 000
Etelä-Saimaa	54 000	78 000	97 000
Etelä-Suomen Sanomat	88 000	121 000	224 000
Forssan Lehti  (ei kalibroitu)	24 000	35 000	35 000
Helsingin Sanomat	679 000	1 046 000	1 904 000
Hufvudstadsbladet	70 000	116 000	153 000
Hämeen Sanomat  (ei kalibroitu)	50 000	71 000	84 000
Iisalmen Sanomat	26 000	41 000	53 000
Ilkka	97 000	134 000	173 000
Itä-Häme	20 000	28 000	34 000
Itä-Savo	34 000	49 000	73 000
Kainuun Sanomat	39 000	55 000	87 000
Kaleva	140 000	199 000	372 000
Karjalainen	84 000	115 000	180 000
Keskipohjanmaa	51 000	74 000	78 000
Keskisuomalainen	123 000	178 000	279 000
Keski-Uusimaa	33 000	55 000	82 000
Kouvolan Sanomat	49 000	72 000	102 000
Kymen Sanomat	43 000	65 000	94 000
Lapin Kansa (sis. Pohjolan Sanomat)	95 000	131 000	177 000
Länsi-Savo	47 000	66 000	101 000
Länsi-Suomi	28 000	42 000	80 000
Länsi-Uusimaa	25 000	40 000	55 000
Pohjalainen	48 000	73 000	105 000
Salon Seudun Sanomat	42 000	58 000	79 000
Satakunnan Kansa	101 000	142 000	199 000
Savon Sanomat	113 000	168 000	281 000
Turun Sanomat	176 000	245 000	361 000
Uusimaa	24 000	40 000	65 000
Vasabladet	39 000	55 000	87 000
Österbottens Tidning	32 000	44 000	58 000
Kärkimedia	2 353 000	3 090 000	3 793 000

 

*sisältää näköislehtien lukijat

Kärkimedian ja Lapin Kansan kokonaistavoittavuus on laskettu liian vähäiseksi. Digiluvuissa ei ole virheellisesti huomioitu Pohjolan Sanomien lukua.

Sanomalehtien kärkiasema luotettavimpana mediana on vahvistunut.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista pitää painettuja sanomalehtiä luotettavana mediana. Toiseksi sijoittuivat Ylen televisiokanavat, joita pitää luotettavina 73 prosenttia suomalaisista.

Sanomalehtien luotettavuusero Yleen kasvoi kuudeksi prosenttiyksiköksi, kun sanomalehdet säilyttivät edellisvuoden tasonsa ja Yle menetti kaksi prosenttiyksikköä vuoden takaisesta tuloksestaan.

IRO Research Oy kysyi suomalaisten mielipiteitä 21 median luotettavuudesta maaliskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.

Painetut sanomalehdet ovat ykkösenä kaikissa tutkituissa ikäryhmissä.

Kolmanneksi luotetuimpia ovat Ylen radiokanavat, joita pitää luotettavina 69 prosenttia suomalaisista. Seuraaviksi luotetuimpia ovat sanomalehtien maksulliset digitaaliset palvelut, Ylen digitaaliset palvelut ja sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut. Tilastollisesti merkitsevä muutos tapahtui sanomalehtien maksullisten digitaalisten palveluiden kohdalla, kun niiden luotettavuus kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä.

Facebookiin, Twitteriin, Youtubeen, Instagramiin ja muihin sosiaalisen median palveluihin suomalaiset eivät edelleenkään yhdistä sanaa luotettava.

”Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa mitataan erityisesti luotettavuuden merkitystä tiedonvälityksessä. Niin kutsuttujen vaihtoehtoisten totuuksien ja tarkoituksellisesti tuotettujen valeuutisten aikana on erinomaista nähdä tuloksia, jotka todistavat suomalaisten säilyttäneen korkean luottamuksensa vastuullisesti ja ammattitaidolla tuotettua suomalaista uutismediaa kohtaan”, iloitsee Sanomalehtien Liiton kuluttaja- ja mediamarkkinoinnin johtaja Sirpa Kirjonen.

IRO Researchin tutkimuksessa selvitettiin luotettavuuden lisäksi myös suomalaisille tärkeimpiä, hyödyllisimpiä, asiantuntevimpia ja läheisimpiä uutislähteitä. Kaikissa näissä kärki on sama kuin luotettavuudessa: painetut sanomalehdet, Ylen televisiokanavat ja Ylen radiokanavat. Neljäntenä tulevat sanomalehtien digitaaliset palvelut.

”Kun 18-34-vuotiailta kysytään kolmea tärkeintä uutislähdettä, moni saattaa yllättyä tuloksesta. Heille kaksi selvästi tärkeintä ovat painetut sanomalehdet ja sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut”, toteaa Kirjonen.

Sanomalehtien Liitto on tutkinut medioiden luotettavuutta säännöllisesti vuodesta 2014 lähtien. Tänä aikana painettujen sanomalehtien luotettavuus on noussut 74 prosentista 79 prosenttiin. Ylen televisiokanavien luotettavuus oli ensimmäisessä tutkimuksessa 74 prosenttia ja nyt 73 prosenttia.

Mihin seuraavista medioista yhdistät sanan LUOTETTAVA

(Kaikki vastaajat,  vertailu maaliskuu 2016 vs. maaliskuu 2017)

Mihin seuraavista medioista yhdistät sanan LUOTETTAVA

(Kaikki vastaajat)

IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus toteutettiin internetissä IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan 18 vuotta täyttänyttä suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1000. Tiedonkeruun aika oli 13.-17.3.2017. Tulosten virhemarginaali on maksimissaan n. +/- 3,2 %-yksikköä.

Lisätietoja:

Sirpa Kirjonen
Johtaja, kuluttaja- ja mediamarkkinointi
Sanomalehtien Liitto
sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi
040 777 7210

Katri Åberg
Tutkimuspäällikkö
Kärkimedia Oy
katri.aberg@karkimedia.fi
044 239 7924