Ajankohtaista

Kärkimedia Lukemistutkimus 2022 on juuri valmistunut! Me tutkimme kesä-heinäkuussa 2022 Kärkimedialehtien painetun lehden, verkkosivustojen tai sovelluksen ja digitaalisen näköislehden lukemista arkisin ja viikonloppuisin. Selvitimme lehtien lukuajankohtaa, lukuaikaa ja eri osioiden lukemista.Digitaalisen sisällön osalta selvitettiin myös lukemisuseutta, käytettyä lukulaitetta sekä lukemistilanteita.

Tutkimuksen vastaajat (N=2 252) rekrytoitiin 21 Kärkimedialehden lukijapaneelista ja verkkosivuilta, ja he edustavat Kärkimedialehtien lukijoita. Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan tutkimuksessa olevien lehtien lukijoita iän (15-39v / 40+v) ja sukupuolen mukaan (KMT2021 kokonaistavoittavuus).

Kärkimedian medioita seurataan hyvin monikanavaisesti

• Verkkosivuilla on eniten lukijoita, 69% lukee sivustoa tai sovellusta.
• Lehden lukee painettuna 48% ja digitaalisena näköislehtenä 32%.
• Mainoksella painetussa lehdessä tavoittaa 66% lukijoista.
• Lehden lukeminen eri muodoissa on enemmän sääntö kuin poikkeus.
• Printti ja digi täydentävät toisiaan. Lehden lukee vain painettuna 14%.
• Nuoremmat lukevat yleisimmin verkkosivuja ja sovellusta, vanhemmat painettua lehteä.

Painetulla ja digitaalisella sanomalehdellä on omat ihailijansa

• Painetun lehden lukeminen aamulla on tapa, joka aloittaa päivän mukavasti. Lehden digitaalinen sisältö on aina saatavilla, ja tuoreimmat uutiset löytyvät lehden verkkosivuilta. Näköislehti puolestaan muodostaan valmiiksi mietityn kokonaisuuden mainoksineen kaikkineen.

Lehteä luetaan arkena ja viikonloppuna

• Viikonloppuisin lehden parissa vietetään keskimäärin enemmän aikaa kuin arkena.
• Arjen ja viikonlopun lukurytmi eroaa toisistaan. Kun arkisin lehti luetaan yleisimmin ennen klo 9.00, viikonloppuisin lukeminen on yleisintä klo 9.00-12.00 välillä.

Painetun lehden ja näköislehden lukeminen on hyvin samanlaista ja eroaa verkkosivujen lukemisesta

• Painetun lehden ja näköislehden lukeminen painottuu aamuun ja aamiaishetkeen, ja iso osa lukijoista lukee lehden kerralla. Näköislehti luetaan yhtä yleisesti matkapuhelimella tai tietokoneella. Myös tabletilla lukevia on lähes yhtä paljon.
• Verkkosivuja puolestaan luetaan useita kertoja päivässä, erilaisissa tilanteissa tasaisesti pitkin päivää. Yleisimmin käytetty lukulaite on puhelin.

Lehden yleisimmin luetut osiot ovat kotimaa, paikallisuutiset ja ulkomaan uutiset

• Osioiden lukemisen suhteen on eroja iän ja sukupuolen mukaan.
• Kärkimedialehtien vahvuus ovat paikallisuutiset, joita pidetään tärkeinä ja jotka erilaistavat oman lehden muista lehdistä ja medioista.

Kysy lisää Kärkimedian insightista Marja Leena-Harjulta!

marja-leena.harju@karkimedia.fi p.040 769 7919

Tutkimusraportin voit ladata täältä

Sanomalehden etusivulla mainostaja saa aina takuuvarman huomion. Jatkossa näin myös digissä Kärkimedian 30 verkkosivustolla. Takaamme laajan näkyvyyden ja yli 2,9 miljoonaa kontaktia valtakunnallisella monikanavaisella etusivulla!

Monikanavainen etusivu yhdistää printin etusivun ja digin etusivun ratkaisut. Printin ja digin lukijat tavoitetaan tehokkaasti yhden päivän ajan. Etusivulle sopii hyvin selkeä brändiä tukeva mainonta. Tarjousmainonta toimii myös hyvin, sillä keskimääräinen klikki% on 2,22 %.

Automaattisesti monikanavainen etusivu (paketoitu printti + digi ratkaisu) on tarjolla 9 mediaan:

Aamulehti, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Karjalainen, Satakunnan Kansa, Syd-Österbotten, Turun Sanomat, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Erikseen ostettava monikanavainen etusivu on nyt tarjolla 21 mediaan (ennen 7), joihin  voit joustavasti ostaa printin etusivun ja/tai digietusivun:  

Aamuposti, Etelä-Saimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Forssan Lehti*, Hufvudstadsbladet, Hämeen Sanomat*, Iisalmen Sanomat, Itä-Häme, Itä-Savo, Kainuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Keski-Uusimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat, Lapin Kansa, Länsi-Savo, Länsi-Suomi, Länsi-Uusimaa, Salon Seudun Sanomat, Savon Sanomat ja Uusimaa.

Digietusivu tuotteena

Digietusivu latautuu ensimmäisellä sivulatauksella interstitiaalina ja saa lukijan jakamattoman huomion.

• Mainospaikka myydään jokaiselle päivälle yksinoikeudella**.
• Digietusivun mainosta ajetaan yhden päivän aikana desktopissa, mobiilissa ja tabletissa.
• Mainoksen yläreunassa on aina lehden logo, kuten printinkin etusivussa sekä sulje mainos painike. Banneria klikkaamalla pääsee mainostajan sisältöön.
• Digietusivut saavat keskimäärin uutispäivän mukaan 900 000 kontaktia päivässä.
• Mainoksessa voi käyttää vain kuva-aineistoa .jpg tai .png (ei html5, video tai rich media -aineistoja).
• Digietusivu ei ole erikseen myynnissä medioissa, joissa kokosivu on aina automaattisesti monikanavainen.

*Digietusivu tulossa loppuvuoden aikana.

**Turun Sanomissa digietusivussa kaksi mainospaikkaa.

Kysy lisää Terhi Nikkaselta – terhi.nikkanen@karkimedia.fi p. 040 753 7496

Kolmen päivän kelluvat palaavat arkipäiville Helsingin Sanomiin, Aamulehteen ja Satakunnan Kansaan

Helsingin Sanomien, Aamulehden sekä Satakunnan Kansan kolmen päivän kelluvat palaavat arkipäiville. Kelluvat ovat julkaistavissa ma 29.8. alkaen.

• Kolmen päivän kelluvat ovat ostettavissa arkipäiville Helsingin Sanomiin, Aamulehteen ja Satakunnan Kansaan.
• Kelluvien vaihtoehdot: ma-ke, ti-to ja ke-pe. Kokovaihtoehtoja on kuusi, jotka ovat kaikissa lehdissä samat. Helsingin Sanomissa kaikki koot ovat monikanavaisia, Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa 1/1-sivu ja ½-sivu ovat monikanavaisia. Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa sijoitus tekstissä. Helsingin Sanomissa sijoitus valittavissa tekstiin tai uutisiin.
• Printissä mainos julkaistaan kolmen päivän sisällä kerran. Monikanavaisten kokojen diginäytöissä noudatetaan arkipäivien näyttömäärää ja impressiot kertyvät koko kelluntajakson ajan.
• Yksi kampanja / kelluntajakso

Löydät uuden tuotteen Putkesta nimellä Kelluva Arki 3 pv. 3 päivän kelluva -tuotteeseen ei tule muutoksia.

7 päivän kelluvan kokovaihtoehdot vastaavat jatkossa 3 päivän kelluvien kokoja Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa

Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Satakunnan Kansan osalta yhtenäistyy samalla myös kelluvien kokovaihtoehdot. Tämä tarkoittaa muutamien kokojen poistumista 7 päivän kelluva -tuotteen myynnistä.

Jatkossa kelluvien koot Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa ovat:

Moduuli	palstaa x mm	mm x mm
1/1-sivu	5 x 365	254 x 365
1/2-sivu	5 x 180	254 x 180
	2 x 365	99 x 365
	3 x 180	150 x 180
1/4-sivu	5 x 88	254 x 88
	2 x 180	99 x 180

Kysy lisää Kärkimedian myynnistä:

Yhteystiedot

Kärkimedia tutki sanomalehtien lukijoiden median käyttöä ja kesänviettosuunnitelmia.

Kolme neljästä lukijasta viettää sanomalehden parissa kesällä enemmän tai yhtä paljon aikaa kuin yleensä. Radiota kuunnellaan kesällä enemmän, televisiota katsotaan vähemmän. Sanomalehden lukutapa muuttuu vain vähän kesällä. Painetun sanomalehden lukeminen vähenee, tabletilla ja matkapuhelimella lukeminen lisääntyy hieman. 90 % lukee sanomalehteä jollakin laitteella kesällä, 89 % muina vuodenaikoina.

Ulkomaille suunnittelee matkaavansa 30% suomalaisista. Kotimaan matkailu ja mökkeily ovat suosittuja ajanviettotapoja tänä kesänä.  Epävarmoja on melko paljon.

• 57 % käyttää kesällä enemmän rahaa kuin muina vuodenaikoina.
• 76 % käy kesällä aktiivisemmin tapahtumissa kuin muina vuodenaikoina.
• 93 %:lla vapaa-ajan vietto painottuu kesällä ulkoilmaelämään.
• 81 % tekee kesällä asioita spontaanimmin ja enemmän kuin muina vuodenaikoina.
• 34 % lukee useaa sanomalehteä kesällä.

Tutkimuksessa kartoitettiin painetun sanomalehden ja lehtien digitaalisen sisällön lukemista ja lukutapaa kesällä sekä lukijoiden kesäsuunnitelmia.

Tiedonkeruu 19.4. – 25.4.2022.

Vastaajat edustavat sanomalehtimedian käyttäjiä:

• Kokonaisvastaajamäärä 3855
• Lehtien lukijayhteisöstä 2314
• Sanomalehtien verkkosivuilta 1541

Tutkimuksen lukijayhteisöstä kerätyt tulokset on painotettu vastaamaan painetun sanomalehden lukijoita (KMT 2021).

Lataa tästä tietoa Kärkimedialehtien lukijoiden median käytöstä ja kesänvietosta

Kysy lisää  Insight Strategist Marja-Leena Harjulta

p. 040 769 7919 / marja-leena.harju@karkimedia.fi

Kärkimedia tavoittaa suomalaiset tehokkaasti, painetuilla sanomalehdillä jopa 2,1 miljoonaa suomalaista joka päivä.

Kärkimedia tutkii Printtimainonnan vaikuttavuus – tutkimuksella, miten lukijat ovat ottaneet vastaan sanomalehtimainoksen. Kärkimedia-yhteisö koostuu 21 lehtikohtaisesta lukijayhteisöstä, joissa on mukana yli 10 000 lukijaa. Kärkimedia tutkii vuosittain noin 80 printtimainosta eri toimialoilta. Tutkimuksissa kysytään sanomalehtien lukijoiden näkemyksiä mainonnan sisällöstä ja luovasta toteutuksesta.

Tutkimustulosten avulla löydetään ne mainonnan elementit, joilla rakennetaan brändiä tai saadaan aikaan toimintaa. Näin mainontaa voidaan ohjata vastaamaan kuluttajan ja mainostajan tarpeita entistä paremmin. Joka kuukausi nostamme esille kuukauden parhaan mainoksen.

Sanomalehtimainokset huomataan vuodesta toiseen erittäin hyvin. Kärkimedia-lehtien printtimainosten keskimääräinen huomioarvo 72%.

50-60 % huomioarvosta voidaan selittää mainoskoolla. Mainostajan tunnettuus ja tunnistettavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä. Mainoksen koon lisäksi huomioarvoon vaikuttaa lehden koko, pienemmässä lehdessä pienemmätkin koot erottuvat hyvin. Mainontaa huomataan tasaisesti jokaisena viikonpäivänä, viikonpäivällä ei ole juurikaan vaikutusta mainonnan huomaamisen kannalta.

Keskimääräistä paremmat huomioarvot saavat suuret mainoskoot, tunnetut mainostajat, tunnistettava mainonnan linja, mainoksen hyödyllisyys kuluttajalle , laaja kohderyhmä sekä selkeä viesti.

Mainonta painetussa sanomalehdessä aktivoi tehokkaasti

• 57% on mennyt mainoksen perusteella mainostavan yrityksen verkkosivuille tai verkkokauppaan.
• 52% on ostanut tuotteen mainoksen perusteella.
• 50% on lähtenyt mainoksen perusteella ostoksille.

Printtimainonta kiinnostaa suomalaisia

• 76 % kertoo seuraavansa mainontaa sanomaalehdessä, kun on tarve ostaa jotakin.
• 63% haluaa nähdä itselleen mieluisten tuotemerkkien mainontaa.
• 55 % mielestä mainokset herättävät kiinnostuksen tuotetta kohtaan.
• 53% mielestä usein näkyvät mainostajat jäävät mieleen ja tuntuvat tutuilta.

Muista nämä kun suunnittelet toimivaa printtimainontaa:

1. Herätä huomio nopeasti

Mainoksen täytyy erottua, jotta sitä pysähdytään katsomaan. Huomio pitää herättää parissa sekunnissa.

2. Satsaa otsikkoon

Jos otsikko ei puhuttele, mainos ohitetaan.

3. Tunne kohdeyleisösi

Mieti, kenelle mainos tehdään. Valitse viesti vastaanottajan mukaan ja mieti hetkeä, jolloin vastaanottaja sen kohtaa.

4. Ansaitse aika

Mainoshäly kasvaa koko ajan, ihminen joutuu päivittäin tekemisiin tuhansien viestien kanssa. Mainoksen pitää ansaita aika, joka sen parissa vietetään.

5. Luo miellyttävä mielikuva

Positiivisuus myy kielteisyyttä paremmin. Herätä siis myönteisiä tunteita.

6. Kiteytä viesti

Mitä mainoksella halutaan sanoa? Miten asiakas hyötyy tuotteesta tai palvelusta? Mikä ongelma voidaan ratkaista? Yksinkertainen viesti menee parhaiten perille.

7. Tuo mainostaja esiin

Mainoksesta ei ole hyötyä, jos mainostaja ei erotu mainoksesta nopeasti. Logo ja muut brändielementit selkeästi esille. Mainonnan yhtenäinen linja pidemmällä aikavälillä helpottaa tunnistamista.

Lataa tästä tietoa mainonnan huomaamisesta Kärkimedian sanomalehdissä

Kysy lisää Insight Strategist  Miia Holmilta

p. 041 540 5664 / miia.holm@karkimedia.fi

 

 

 

Suomalaiset lukevat sanomalehteä sujuvasti printtinä ja diginä eri välineistä, siksi myös mainostajan kannattaa näkyä molemmissa. Automaattisesti monikanavainen ratkaisu tarkoittaa pakettia, joka yhdistää printin ja digin ja paketilla on aina yksi hinta. Paketointi tuo mainostajalle puoli miljoonaa kontaktia lisää.

Printin ja digin yhteisvaikutus kampanjan tehoon on huomattava. Mainos muistetaan paremmin, mainoksen viestiin perehdytään huolellisemmin ja se aktivoi tehokkaammin.

• Tunnettuus kasvaa (indeksi 139)
• Positiivinen mielikuva kasvaa kolmanneksella (indeksi 130)
• Aktivoituminen kolminkertaistuu (indeksi 304)

(Lähde: Kärkimedia tietopankki)

Mainostamalla monikanavaisesti tavoitetaan kaikenikäiset, sillä digi- ja printtilukijoiden profiilit täydentävät hyvin toisiaan. Digillä tavoitetaan paremmin nuoremmat ja printillä vanhemmat kohderyhmät.

Uudet automaattisesti monikanavaiset lehdet ovat Kaleva, Karjalainen, Lapin Kansa ja Turun Sanomat.

Tämän jälkeen 11/32 Kärkimedialehdestä tarjoaa automaattisesti monikanavaisia ratkaisuja. Tavoitteenamme on saada paketoitua kaikkiin lehtiin nämä ratkaisut. Toistaiseksi kannattaa hyödyntää muihin lehtiin erikseen ostettavia monikanavaisia ratkaisuja.

Automaattisesti monikanavaisia lehtiä ovat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Kaleva, Karjalainen, Lapin Kansa, Satakunnan Kansa, Syd-Österbotten, Turun Sanomat, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Kaikki printin mainoskoot eivät ole monikanavaisia vaan automaattisesti monikanavaisia mainosmuotoja ovat pääsääntöisesti

• Etusivu
• Aukeama,
• Panorama
• Kokosivu
  
• Puolikas pysty ja vaaka.

Helsingin Sanomissa automaattisesti monikanavaisia kokoja ovat lisäksi kiinteät liitteet (4- ja 8-sivuinen), 3 x 180, 5 x 88, 2 x 180,2 x 134 sekä 2 x 365.

Ilkka-Pohjalaisella ei ole tarjolla monikanavaista puolikasta ja Kalevalla ja Lapin Kansalla ei ole tarjolla automaattisesti monikanavaista etusivua.

Monikanavaisuus lisäsi Hartwallin Novelle-kampanjan tehoa

Hartwallin näyttävä monikanavainen kampanja tammikuun alussa oli kuukauden huomatuin sekä painetussa lehdessä että digissä! Etusivukampanja toteutettiin Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa kokosivuina
Mainos lisäsi kiinnostusta Novellea kohtaan ja jopa joka neljäs aktivoitui ostamaan.

Mainoksen huomaaminen sekä painetussa lehdessä, että lehden verkkosivuilla vahvisti myönteistä mielikuvaa, kiinnostusta ja aktivoitumista.

• Monikanavaisuus kasvatti aktivoitumista +127 %.
• Myönteinen vaikutus mielikuvaan kasvoi +87 %.

Tutustu kampanjaan tarkemmin!

Kysy lisää monikanavaisista ratkaisuistamme yhteyshenkilöltäsi myynnistämme tai terhi.nikkanen@karkimedia.fi p. 040 753 7496

Syksyn 2021 Koitos-suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt kampanja starttasi tänään Kärkimedian sanomalehdissä monikanavaisena ratkaisuna eli sekä printissä että digilehdissä.

– Koitoksen ideana on kehittää sanomalehtimainontaa, levittää oppia parhaista sanomalehtimainonnan käytännöistä ja samalla tehdä hyvää, summaa Kärkimedian brändijohtaja Kati Mélart. Kampanjan aihe ja luomistapa oli aivan erityinen. Mainonnan ammattilaiset tekivät lapsista oman tunteensa taiteilijoita. Koskettavaa ja valitettavan ajankohtaista!

Koitos kisatiimien haasteena oli tehdä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeys näkyväksi.

Mélartin mukaan kisan jälkeen on kampanjan käynnistymisen päivinä samanlaista urheilujuhlan tuntua kuin kaksipäiväisen Koitoksen voittajan julkistustilaisuudessa.

– Koitoksessa voittajajoukkueelta syntyneen idean konkretisoituminen valtakunnalliseksi sanomalehtikampanjaksi on aina yhtä upeaa!

Tänään startannut vuoden 2021 Koitoksen voittajajoukkueen ideoima kampanja. Klikkaamalla kuvaa voit katsoa sitä suurempana.

Vuoden 2021 Koitoksessa suunniteltiin kampanja Mieli ry:lle

Vuoden 2021 Koitoksessa markkinointialan ammattilaiset kilpailivat työstämällä MIELI ry:lle lasten mielenterveyttä edistävän kampanjan. Vuosittain järjestettävässä markkinointikilpailussa rikotaan alan perinteisistä kilpailuista tuttuja kaavoja, ja joukkueissa kilpailevat eri toimistoista kootut sekajoukkueet. Mainoskampanja suunnitellaan aina non profit -organisaatiolle. Koitoksen tuottaa MarkkinointiKollektiivi. Lisäksi non profit-kumppanina toimii Heku.

Syksyllä 2021 kisaan otti osaa joukkueina yhteensä parikymmentä markkinoinnin alan ammattilaista. Päätuomarina toimi Anu Niemonen (Executive Creative Director, Wunderman Thompson).

Voittajajoukkue ideoi lasten oman mainostoimiston

Voittajajoukkueen ajatus oli ottaa lapset lopullisen työn toteutukseen mukaan. Lasten ääni haluttiin mukaan täysin poikkeukselliseen markkinointikampanjaan, jolla nostetaan esille koululaisten mielenterveystaitojen tärkeyttä.

Mainostoimistoa leikkiessään lapset pohtivat muun muassa kiusaamisen kitkemisen ja yksinäisyyden kokemuksien lisäksi myös yhdessä olemisen iloa ja rakastumisen riemua.
Mainostöiden piirtämisen avuksi oppilaat saivat ohjeita ja kysymyksiä, joihin mainonnan tulisi vastata. Oppilaita pyydettiin myös kuvaamaan, miltä esimerkiksi yksinäisyys tuntuu.

Koululaisten mainostoimistot löytyivät mukaan kouluista, joissa opetetaan mielenterveystaitoja.

Vantaalaiset ja hyvinkääläiset alakouluikäiset lapset pääsivät leikkimään mainostoimistoa ja pohtimaan muun muassa kiusaamisen kitkemistä.

Yhtenä kilpailun tavoitteena on yhdessä varmistaa, että yksikään lapsi ei jää yksin.

– MIELI ry:lle oli suuri kunnia päästä Koitos-kilpailun asiakkaaksi. Oli upeaa seurata kisatöiden syntyä ja löytyneitä ratkaisuja. Voittajatyössä arvostamme erityisesti sitä, miten lapsi oli nostettu keskiöön aktiivisena toimijana, toteaa lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala MIELI Ry:stä.

Kaikki työt ovat esillä myös Mieli ry:n verkkosivujen näyttelyssä.

Lue lisää Koitoksesta!

Uusi lehti!

Kärkimediaan liittyy neljäs ruotsinkielinen sanomalehtimedia Syd-Österbotten 1.1.2022 alkaen​.

Syd-Österbottenin peittoalue Suupohjan rannikko on  vahvasti ruotsinkielinen alue.

Markkina-alue: Vaasan markkina-alue, pääalue: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs

Printin ilmestymispäivät: tiistai, torstai, lauantai

Lukijamäärä viikossa: 12 000

Verkkosivun tavoittavuus viikossa: 12 000

Kokonaistavoittavuus: 18 000

Mediat: Printti, digi ja digilehti

Tuotteet: Määräpäivä, 7 pv ja 14 pv kelluva, liitteet, display, digilehden välisivumainos, natiivi, ohjelmallinen, automaattisesti monikanavainen: etusivu, kokosivu ja puolikas. ​​

Monikanavainen printti + digi​

Monikanavaiset ratkaisut yhdistävät printtiä ja digiä. Automaattisesti monikanavainen ratkaisu tarkoittaa printti-ilmoitusta, jonka hintaan kuuluu mukaan myös diginäkyvyys.

Automaattisesti monikanavaisia lehtiä ovat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa, Ilkka-Pohjalainen, Syd-Österbotten, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Kaikki printin mainoskoot eivät ole monikanavaisia vaan automaattisesti monikanavaisia mainosmuotoja ovat pääsääntöisesti etusivu, kokosivu ja puolikas.

Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Satakunnan kansassa mainoskokoina on lisäksi panoraama.

Helsingin Sanomissa automaattisesti monikanavaisia kokoja ovat lisäksi kiinteät liitteet (4- ja 8-sivuinen), 3×180, 5×88, 2×180,2×134, sekä 1.1.2022 alkaen uusi koko 2 x 365.

Ilkka-Pohjalaisen kokosivu mukaan monikanavaiseen tuotteistukseen vuoden 2022 alusta​. Etusivu ollut jo aiemmin monikanavainen​.

Kaleva ja Lapin Kansa mukaan monikanavaiseen tuotteistukseen Q2/2022.​ Mainoskokoina monikanavainen etusivu, kokosivu ja puolikas​.

Edelleen on mahdollista ostaa erikseen ostettavia monikanavaisia tuotteita (printti+digi) myös muihin medioihin. Mainoskokoina silloin etusivu ja digietusivu, kokosivu ja digikokosivu sekä puolikas ja digipuolikas.

Printti​

Helsingin Sanomat muuttaa viikonpäivähinnoitteluaan: arkihinta ma-pe tilauksissa, sunnuntaihinta la-su tilauksissa.​

Seuraavat tuotteet poistuvat myynnistä​:

• Lisäpeittolehdet poistuvat valikosta​
• 3 pv kelluva tuote poistuu Aamulehti, Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa​, Turun Sanomat
• 14 pv kelluva tuote poistuu Turun Sanomat

Digi​

Kärkimedian ohjelmalliseen verkostoon tulee mukaan HBL ja Syd-Österbotten, jolloin verkostossa yhteensä 29 mediaa ja tavoittavuus 1,6 miljoonaa.

Kysy lisää terhi.nikkanen@karkimedia.fi p. 040 753 7496