Ajankohtaista

Kärkimedia tutki sanomalehtien lukijoiden median käyttöä ja kesänviettosuunnitelmia.

Kolme neljästä lukijasta viettää sanomalehden parissa kesällä enemmän tai yhtä paljon aikaa kuin yleensä. Radiota kuunnellaan kesällä enemmän, televisiota katsotaan vähemmän. Sanomalehden lukutapa muuttuu vain vähän kesällä. Painetun sanomalehden lukeminen vähenee, tabletilla ja matkapuhelimella lukeminen lisääntyy hieman. 90 % lukee sanomalehteä jollakin laitteella kesällä, 89 % muina vuodenaikoina.

Ulkomaille suunnittelee matkaavansa 30% suomalaisista. Kotimaan matkailu ja mökkeily ovat suosittuja ajanviettotapoja tänä kesänä.  Epävarmoja on melko paljon.

• 57 % käyttää kesällä enemmän rahaa kuin muina vuodenaikoina.
• 76 % käy kesällä aktiivisemmin tapahtumissa kuin muina vuodenaikoina.
• 93 %:lla vapaa-ajan vietto painottuu kesällä ulkoilmaelämään.
• 81 % tekee kesällä asioita spontaanimmin ja enemmän kuin muina vuodenaikoina.
• 34 % lukee useaa sanomalehteä kesällä.

Tutkimuksessa kartoitettiin painetun sanomalehden ja lehtien digitaalisen sisällön lukemista ja lukutapaa kesällä sekä lukijoiden kesäsuunnitelmia.

Tiedonkeruu 19.4. – 25.4.2022.

Vastaajat edustavat sanomalehtimedian käyttäjiä:

• Kokonaisvastaajamäärä 3855
• Lehtien lukijayhteisöstä 2314
• Sanomalehtien verkkosivuilta 1541

Tutkimuksen lukijayhteisöstä kerätyt tulokset on painotettu vastaamaan painetun sanomalehden lukijoita (KMT 2021).

Lataa tästä tietoa Kärkimedialehtien lukijoiden median käytöstä ja kesänvietosta

Kysy lisää  Insight Strategist Marja-Leena Harjulta

p. 040 769 7919 / marja-leena.harju@karkimedia.fi

Kärkimedia tavoittaa suomalaiset tehokkaasti, painetuilla sanomalehdillä jopa 2,1 miljoonaa suomalaista joka päivä.

Kärkimedia tutkii Printtimainonnan vaikuttavuus – tutkimuksella, miten lukijat ovat ottaneet vastaan sanomalehtimainoksen. Kärkimedia-yhteisö koostuu 21 lehtikohtaisesta lukijayhteisöstä, joissa on mukana yli 10 000 lukijaa. Kärkimedia tutkii vuosittain noin 80 printtimainosta eri toimialoilta. Tutkimuksissa kysytään sanomalehtien lukijoiden näkemyksiä mainonnan sisällöstä ja luovasta toteutuksesta.

Tutkimustulosten avulla löydetään ne mainonnan elementit, joilla rakennetaan brändiä tai saadaan aikaan toimintaa. Näin mainontaa voidaan ohjata vastaamaan kuluttajan ja mainostajan tarpeita entistä paremmin. Joka kuukausi nostamme esille kuukauden parhaan mainoksen.

Sanomalehtimainokset huomataan vuodesta toiseen erittäin hyvin. Kärkimedia-lehtien printtimainosten keskimääräinen huomioarvo 72%.

50-60 % huomioarvosta voidaan selittää mainoskoolla. Mainostajan tunnettuus ja tunnistettavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä. Mainoksen koon lisäksi huomioarvoon vaikuttaa lehden koko, pienemmässä lehdessä pienemmätkin koot erottuvat hyvin. Mainontaa huomataan tasaisesti jokaisena viikonpäivänä, viikonpäivällä ei ole juurikaan vaikutusta mainonnan huomaamisen kannalta.

Keskimääräistä paremmat huomioarvot saavat suuret mainoskoot, tunnetut mainostajat, tunnistettava mainonnan linja, mainoksen hyödyllisyys kuluttajalle , laaja kohderyhmä sekä selkeä viesti.

Mainonta painetussa sanomalehdessä aktivoi tehokkaasti

• 57% on mennyt mainoksen perusteella mainostavan yrityksen verkkosivuille tai verkkokauppaan.
• 52% on ostanut tuotteen mainoksen perusteella.
• 50% on lähtenyt mainoksen perusteella ostoksille.

Printtimainonta kiinnostaa suomalaisia

• 76 % kertoo seuraavansa mainontaa sanomaalehdessä, kun on tarve ostaa jotakin.
• 63% haluaa nähdä itselleen mieluisten tuotemerkkien mainontaa.
• 55 % mielestä mainokset herättävät kiinnostuksen tuotetta kohtaan.
• 53% mielestä usein näkyvät mainostajat jäävät mieleen ja tuntuvat tutuilta.

Muista nämä kun suunnittelet toimivaa printtimainontaa:

1. Herätä huomio nopeasti

Mainoksen täytyy erottua, jotta sitä pysähdytään katsomaan. Huomio pitää herättää parissa sekunnissa.

2. Satsaa otsikkoon

Jos otsikko ei puhuttele, mainos ohitetaan.

3. Tunne kohdeyleisösi

Mieti, kenelle mainos tehdään. Valitse viesti vastaanottajan mukaan ja mieti hetkeä, jolloin vastaanottaja sen kohtaa.

4. Ansaitse aika

Mainoshäly kasvaa koko ajan, ihminen joutuu päivittäin tekemisiin tuhansien viestien kanssa. Mainoksen pitää ansaita aika, joka sen parissa vietetään.

5. Luo miellyttävä mielikuva

Positiivisuus myy kielteisyyttä paremmin. Herätä siis myönteisiä tunteita.

6. Kiteytä viesti

Mitä mainoksella halutaan sanoa? Miten asiakas hyötyy tuotteesta tai palvelusta? Mikä ongelma voidaan ratkaista? Yksinkertainen viesti menee parhaiten perille.

7. Tuo mainostaja esiin

Mainoksesta ei ole hyötyä, jos mainostaja ei erotu mainoksesta nopeasti. Logo ja muut brändielementit selkeästi esille. Mainonnan yhtenäinen linja pidemmällä aikavälillä helpottaa tunnistamista.

Lataa tästä tietoa mainonnan huomaamisesta Kärkimedian sanomalehdissä

Kysy lisää Insight Strategist  Miia Holmilta

p. 041 540 5664 / miia.holm@karkimedia.fi

 

 

 

Suomalaiset lukevat sanomalehteä sujuvasti printtinä ja diginä eri välineistä, siksi myös mainostajan kannattaa näkyä molemmissa. Automaattisesti monikanavainen ratkaisu tarkoittaa pakettia, joka yhdistää printin ja digin ja paketilla on aina yksi hinta. Paketointi tuo mainostajalle puoli miljoonaa kontaktia lisää.

Printin ja digin yhteisvaikutus kampanjan tehoon on huomattava. Mainos muistetaan paremmin, mainoksen viestiin perehdytään huolellisemmin ja se aktivoi tehokkaammin.

• Tunnettuus kasvaa (indeksi 139)
• Positiivinen mielikuva kasvaa kolmanneksella (indeksi 130)
• Aktivoituminen kolminkertaistuu (indeksi 304)

(Lähde: Kärkimedia tietopankki)

Mainostamalla monikanavaisesti tavoitetaan kaikenikäiset, sillä digi- ja printtilukijoiden profiilit täydentävät hyvin toisiaan. Digillä tavoitetaan paremmin nuoremmat ja printillä vanhemmat kohderyhmät.

Uudet automaattisesti monikanavaiset lehdet ovat Kaleva, Karjalainen, Lapin Kansa ja Turun Sanomat.

Tämän jälkeen 11/32 Kärkimedialehdestä tarjoaa automaattisesti monikanavaisia ratkaisuja. Tavoitteenamme on saada paketoitua kaikkiin lehtiin nämä ratkaisut. Toistaiseksi kannattaa hyödyntää muihin lehtiin erikseen ostettavia monikanavaisia ratkaisuja.

Automaattisesti monikanavaisia lehtiä ovat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Ilkka-Pohjalainen, Kaleva, Karjalainen, Lapin Kansa, Satakunnan Kansa, Syd-Österbotten, Turun Sanomat, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Kaikki printin mainoskoot eivät ole monikanavaisia vaan automaattisesti monikanavaisia mainosmuotoja ovat pääsääntöisesti

• Etusivu
• Aukeama,
• Panorama
• Kokosivu
  
• Puolikas pysty ja vaaka.

Helsingin Sanomissa automaattisesti monikanavaisia kokoja ovat lisäksi kiinteät liitteet (4- ja 8-sivuinen), 3 x 180, 5 x 88, 2 x 180,2 x 134 sekä 2 x 365.

Ilkka-Pohjalaisella ei ole tarjolla monikanavaista puolikasta ja Kalevalla ja Lapin Kansalla ei ole tarjolla automaattisesti monikanavaista etusivua.

Monikanavaisuus lisäsi Hartwallin Novelle-kampanjan tehoa

Hartwallin näyttävä monikanavainen kampanja tammikuun alussa oli kuukauden huomatuin sekä painetussa lehdessä että digissä! Etusivukampanja toteutettiin Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa kokosivuina
Mainos lisäsi kiinnostusta Novellea kohtaan ja jopa joka neljäs aktivoitui ostamaan.

Mainoksen huomaaminen sekä painetussa lehdessä, että lehden verkkosivuilla vahvisti myönteistä mielikuvaa, kiinnostusta ja aktivoitumista.

• Monikanavaisuus kasvatti aktivoitumista +127 %.
• Myönteinen vaikutus mielikuvaan kasvoi +87 %.

Tutustu kampanjaan tarkemmin!

Kysy lisää monikanavaisista ratkaisuistamme yhteyshenkilöltäsi myynnistämme tai terhi.nikkanen@karkimedia.fi p. 040 753 7496

Syksyn 2021 Koitos-suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt kampanja starttasi tänään Kärkimedian sanomalehdissä monikanavaisena ratkaisuna eli sekä printissä että digilehdissä.

– Koitoksen ideana on kehittää sanomalehtimainontaa, levittää oppia parhaista sanomalehtimainonnan käytännöistä ja samalla tehdä hyvää, summaa Kärkimedian brändijohtaja Kati Mélart. Kampanjan aihe ja luomistapa oli aivan erityinen. Mainonnan ammattilaiset tekivät lapsista oman tunteensa taiteilijoita. Koskettavaa ja valitettavan ajankohtaista!

Koitos kisatiimien haasteena oli tehdä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tärkeys näkyväksi.

Mélartin mukaan kisan jälkeen on kampanjan käynnistymisen päivinä samanlaista urheilujuhlan tuntua kuin kaksipäiväisen Koitoksen voittajan julkistustilaisuudessa.

– Koitoksessa voittajajoukkueelta syntyneen idean konkretisoituminen valtakunnalliseksi sanomalehtikampanjaksi on aina yhtä upeaa!

Tänään startannut vuoden 2021 Koitoksen voittajajoukkueen ideoima kampanja. Klikkaamalla kuvaa voit katsoa sitä suurempana.

Vuoden 2021 Koitoksessa suunniteltiin kampanja Mieli ry:lle

Vuoden 2021 Koitoksessa markkinointialan ammattilaiset kilpailivat työstämällä MIELI ry:lle lasten mielenterveyttä edistävän kampanjan. Vuosittain järjestettävässä markkinointikilpailussa rikotaan alan perinteisistä kilpailuista tuttuja kaavoja, ja joukkueissa kilpailevat eri toimistoista kootut sekajoukkueet. Mainoskampanja suunnitellaan aina non profit -organisaatiolle. Koitoksen tuottaa MarkkinointiKollektiivi. Lisäksi non profit-kumppanina toimii Heku.

Syksyllä 2021 kisaan otti osaa joukkueina yhteensä parikymmentä markkinoinnin alan ammattilaista. Päätuomarina toimi Anu Niemonen (Executive Creative Director, Wunderman Thompson).

Voittajajoukkue ideoi lasten oman mainostoimiston

Voittajajoukkueen ajatus oli ottaa lapset lopullisen työn toteutukseen mukaan. Lasten ääni haluttiin mukaan täysin poikkeukselliseen markkinointikampanjaan, jolla nostetaan esille koululaisten mielenterveystaitojen tärkeyttä.

Mainostoimistoa leikkiessään lapset pohtivat muun muassa kiusaamisen kitkemisen ja yksinäisyyden kokemuksien lisäksi myös yhdessä olemisen iloa ja rakastumisen riemua.
Mainostöiden piirtämisen avuksi oppilaat saivat ohjeita ja kysymyksiä, joihin mainonnan tulisi vastata. Oppilaita pyydettiin myös kuvaamaan, miltä esimerkiksi yksinäisyys tuntuu.

Koululaisten mainostoimistot löytyivät mukaan kouluista, joissa opetetaan mielenterveystaitoja.

Vantaalaiset ja hyvinkääläiset alakouluikäiset lapset pääsivät leikkimään mainostoimistoa ja pohtimaan muun muassa kiusaamisen kitkemistä.

Yhtenä kilpailun tavoitteena on yhdessä varmistaa, että yksikään lapsi ei jää yksin.

– MIELI ry:lle oli suuri kunnia päästä Koitos-kilpailun asiakkaaksi. Oli upeaa seurata kisatöiden syntyä ja löytyneitä ratkaisuja. Voittajatyössä arvostamme erityisesti sitä, miten lapsi oli nostettu keskiöön aktiivisena toimijana, toteaa lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Marjo Hannukkala MIELI Ry:stä.

Kaikki työt ovat esillä myös Mieli ry:n verkkosivujen näyttelyssä.

Lue lisää Koitoksesta!

Uusi lehti!

Kärkimediaan liittyy neljäs ruotsinkielinen sanomalehtimedia Syd-Österbotten 1.1.2022 alkaen​.

Syd-Österbottenin peittoalue Suupohjan rannikko on  vahvasti ruotsinkielinen alue.

Markkina-alue: Vaasan markkina-alue, pääalue: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs

Printin ilmestymispäivät: tiistai, torstai, lauantai

Lukijamäärä viikossa: 12 000

Verkkosivun tavoittavuus viikossa: 12 000

Kokonaistavoittavuus: 18 000

Mediat: Printti, digi ja digilehti

Tuotteet: Määräpäivä, 7 pv ja 14 pv kelluva, liitteet, display, digilehden välisivumainos, natiivi, ohjelmallinen, automaattisesti monikanavainen: etusivu, kokosivu ja puolikas. ​​

Monikanavainen printti + digi​

Monikanavaiset ratkaisut yhdistävät printtiä ja digiä. Automaattisesti monikanavainen ratkaisu tarkoittaa printti-ilmoitusta, jonka hintaan kuuluu mukaan myös diginäkyvyys.

Automaattisesti monikanavaisia lehtiä ovat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa, Ilkka-Pohjalainen, Syd-Österbotten, Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Kaikki printin mainoskoot eivät ole monikanavaisia vaan automaattisesti monikanavaisia mainosmuotoja ovat pääsääntöisesti etusivu, kokosivu ja puolikas.

Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Satakunnan kansassa mainoskokoina on lisäksi panoraama.

Helsingin Sanomissa automaattisesti monikanavaisia kokoja ovat lisäksi kiinteät liitteet (4- ja 8-sivuinen), 3×180, 5×88, 2×180,2×134, sekä 1.1.2022 alkaen uusi koko 2 x 365.

Ilkka-Pohjalaisen kokosivu mukaan monikanavaiseen tuotteistukseen vuoden 2022 alusta​. Etusivu ollut jo aiemmin monikanavainen​.

Kaleva ja Lapin Kansa mukaan monikanavaiseen tuotteistukseen Q2/2022.​ Mainoskokoina monikanavainen etusivu, kokosivu ja puolikas​.

Edelleen on mahdollista ostaa erikseen ostettavia monikanavaisia tuotteita (printti+digi) myös muihin medioihin. Mainoskokoina silloin etusivu ja digietusivu, kokosivu ja digikokosivu sekä puolikas ja digipuolikas.

Printti​

Helsingin Sanomat muuttaa viikonpäivähinnoitteluaan: arkihinta ma-pe tilauksissa, sunnuntaihinta la-su tilauksissa.​

Seuraavat tuotteet poistuvat myynnistä​:

• Lisäpeittolehdet poistuvat valikosta​
• 3 pv kelluva tuote poistuu Aamulehti, Helsingin Sanomat, Satakunnan Kansa​, Turun Sanomat
• 14 pv kelluva tuote poistuu Turun Sanomat

Digi​

Kärkimedian ohjelmalliseen verkostoon tulee mukaan HBL ja Syd-Österbotten, jolloin verkostossa yhteensä 29 mediaa ja tavoittavuus 1,6 miljoonaa.

Kysy lisää terhi.nikkanen@karkimedia.fi p. 040 753 7496

 

Neljäs ruotsinkielinen sanomalehti Syd-Österbotten liittyy Kärkimediaan 1.1.2022 alkaen. Syd-Österbotten on erinomainen lisäys Kärkimedia-pakettiin koko Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön tavoittamiseksi. Kärkimedia-paketti tavoittaa nyt viikossa 91 % kaikista suomenruotsalaisista, eli 196 000 lukijaa. 

Suupohjan rannikko on vahvasti ruotsinkielinen alue. Syd-Österbottenin peittoalueen isoimmissa kaupungeissa ruotsinkielisten osuus on suuri, Närpiössä jopa 88 % ja Kristiinankaupungissa 61 % väestöstä. Alueella on mm. maailman ruotsinkielisin kunta Korsnäs, jossa 91% väestöstä on ruotsinkielisiä. BKT:n kasvu on Suomen korkein.

Mikäli tämän alueen suomenruotsalaiset haluaa tavoittaa, on Syd-Österbotten ylivoimaisesti tavoittavin media.

• Markkina-alue: Vaasan markkina-alue, pääalue: Kristiinankaupunki, Kaskinen, Närpiö, Korsnäs
• Mediat: Printti, digi ja digilehti
• Printin ilmestymispäivät: tiistai, torstai, lauantai
• Lukijamäärä viikossa: 12 000
• Verkkosivun sydin.fi tavoittavuus viikossa: 12 000
• Kokonaistavoittavuus: 18 000

Ruotsinkielinen väestö on pienestä väkimäärästään huolimatta erittäin kiinnostava kohderyhmä, joka tavoitetaan Kärkimedian ruotsinkielisillä sanomalehdillä tehokkaasti.

• Ruotsia äidinkielenään puhuvia yli 15-vuotiaita on Suomessa 215 000, 5 % väestöstä.
• Ruotsinkielisessä väestössä korostuvat: suurituloisimmat taloudet, korkeasti koulutetut, vanhin ikäluokka, yrittäjät, omistusasunnot ja omakotitalot, mökki tai vapaa-ajan asunto sekä useampi auto taloudessa.
• Kulutustottumuksissa erottuu esim. yksityisten terveyspalveluiden käyttö, mainoskieltoluukut, tilattu maksullinen sanomalehti (painettu tai digitaalinen), auton ostoaie ja veneen hankinta-aikeet.
• Talouksista 75 %:lla on sijoituksia, kaikki sijoitusvaihtoehdot korostuvat, erityisesti osakkeet ja sijoitusrahastot.

Syd-Österbotten on osa HSS Mediaa, jonka tavoite on aktiivisesti kehittää media-alaa Pohjanmaalla. Muut konserniin kuuluvat sanomalehdet ovat Vasabladet ja Österbottens Tidning.

Ole yhteydessä Kärkimedian myyntiin, kerromme mielellämme lisää!

Yhteystiedot

Uudet Kansallisen Mediatutkimuksen tulokset on julkaistu. Tutkimuksesta saadaan nyt ensimmäistä kertaa tuotettua digitaalisten kanavien päivätavoittavuudet kaikille Kärkimedia-lehdille. Kärkimedia-paketin kokonaistavoittavuus päivässä on 2,8 miljoonaa. Painetulla lehdellä tavoitetaan 2,1 miljoonaa ja digitaalisilla kanavilla 1,5 miljoonaa suomalaista yhdessä päivässä. Kärkimedia-paketti tavoittaa nopeasti ja tehokkaasti.

Viikon aikana Kärkimedia tavoittaa 3,7 miljoonaa suomalaista. Suuri osa lukijoista, 40%, lukee viikon aikana sekä painettua että digitaalista sisältöä, pelkkää painettua 34% ja pelkkää digitaalista 26%.

Painettujen lehtien lukuaika on korkealla tasolla; laadukkaaseen sisältöön keskitytään ja se kiinnostaa lukijoita. Myös mainontaan sanomalehdessä suhtaudutaan myönteisesti (61%). Yli puolet väestöstä on sitä mieltä, että sanomalehdissä on kiinnostavia mainoksia. Tärkeäksi koettu media on vahvasti arjessa mukana. Se antaa ideoita lähteä liikkeelle, ostoksille ja tapahtumiin (61%) ja antaa taustatukea myös ostopäätöksiin ja ostopaikan valintaan (59%).

Kansallisessa Mediatutkimuksessa on kartoitettu tällä kertaa myös esim. kulutusasenteita ja verkko-ostamista. Erityisesti painetun lehden lukijat suosivat kotimaisia tuotteita ja paikallisia yrityksiä. Heille myös laatu on hintaa tärkeämpi, samoin vastuullisuus. Digilukijat ovat aktiivisia verkko-ostajia, 83% heistä eli noin kaksi miljoonaa suomalaista on ostanut verkosta joko kotimaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä. Eniten on ostettu vaatteita ja jalkineita, mutta myös elektroniikkaa, urheiluvaatteita ja -välineitä. Ruokaa tai päivittäistavaroita on ostanut 23 %.

”Sanomalehdillä on merkittävä rooli suomalaisten arjessa. Päivittäin sanomalehden luotettavan sisällön parissa aikaa viettää lähes kolme miljoonaa suomalaista. Sanomalehti taustoittaa paikallisia, kotimaan ja maailman uutisia ja tapahtumia; kerää yhteen sen, mikä on tärkeää juuri nyt. Tässä ympäristössä on myös mainostajan hyvä olla läsnä. Ja varsinkin kun mainontaan sanomalehdissä suhtaudutaan hyvin positiivisesti,” kommentoi toimitusjohtaja Tom Jungell Kärkimediasta.

Kysy lisää Kärkimedian Insightista minna.haapala@karkimedia.fi p. 040 555 5213